Suomen ev.lut. kirkon herätysliikkeet

 

Suomen herätysliikkeiden synnyn taustalla on omakohtaisen uskon korostuksen eli pietismin tulo maahamme 1700-luvulla.

Suomen ev.lut. kirkossa syntyi 1700- ja 1800-luvuilla neljä herätysliikettä. Monen herätysliikkeen syntyyn vaikutti ratkaisevasti jonkun papin herättävä ja kohtikäyvä julistus (esim. evankelisuus ja lestadiolaisuus). Joissain nousi pappi ohjaamaan ja johtamaan herätystä, joka oli alunperin syntynyt maallikoiden keskuudessa (esim. rukoilevaisuus).

Monissa herätysliikkeissä nousi pappi johtoasemaan, mutta ne ovat kuitenkin pääsääntöisesti maallikkoliikkeitä. Herätysliike pysyy, vaikka sitä johtava pappi kuoli tai herätysliikkeessä mukana olevat papit erosivat liikkeestä.

Herätysliikkeet ovat yhä elävä osa Suomen ev.lut. kirkkoa. Seuraavien linkkien takana on jokaisesta herätysliikkeestä kerrottu erikseen.

Rukoilevaisuus

Herännäisyys

Evankelisuus

Lestadiolaisuus


Suomen ev.lut. kirkossa syntyi 1900-luvulla kaksi herätysliikettä. Uuspietismiä on usein kutsuttu "viidesläisyydeksi", koska se oli viides herätysliike. Karismaattisuus ei ole järjestäytynyt yhtä selkeästi kuin muut herätysliikkeet.

Uuspietismi

Karismaattisuus


 

OMAKOHTAISEN USKON TULO SUOMEEN -SIVULLE
Eli pietismin tulo Suomeen 1700-luvulla -sivulle

TAKAISIN SUOMEN KIRKKOHISTORIA-SIVULLE
TÄÄLTÄ TAI TÄÄLTÄ