Suomen ev.lut. kirkon herätysliikkeet
Suomen herätysliikkeiden synnyn taustalla on omakohtaisen uskon korostuksen eli pietismin tulo maahamme 1700-luvulla. Suomen ev.lut. kirkossa syntyi 1700- ja 1800-luvuilla neljä herätysliikettä. Monen herätysliikkeen syntyyn vaikutti ratkaisevasti jonkun papin herättävä ja kohtikäyvä julistus (esim. evankelisuus ja lestadiolaisuus). Joissain nousi pappi ohjaamaan ja johtamaan herätystä, joka oli alunperin syntynyt maallikoiden keskuudessa (esim. rukoilevaisuus). Monissa herätysliikkeissä nousi pappi johtoasemaan, mutta ne ovat kuitenkin pääsääntöisesti maallikkoliikkeitä. Herätysliike pysyy, vaikka sitä johtava pappi kuoli tai herätysliikkeessä mukana olevat papit erosivat liikkeestä. Herätysliikkeet ovat yhä elävä osa Suomen ev.lut. kirkkoa. Seuraavien linkkien takana on jokaisesta herätysliikkeestä kerrottu erikseen. Suomen ev.lut. kirkossa syntyi 1900-luvulla kaksi herätysliikettä. Uuspietismiä on usein kutsuttu "viidesläisyydeksi", koska se oli viides herätysliike. Karismaattisuus ei ole järjestäytynyt yhtä selkeästi kuin muut herätysliikkeet.
OMAKOHTAISEN USKON TULO SUOMEEN -SIVULLE TAKAISIN SUOMEN KIRKKOHISTORIA-SIVULLE
|