Paavo Ruotsalainen

 


      Tausta ja suku


Paavo Ruotsalainen oli eräänlainen Jumalan hullu. Paavo kulki pitkin kyliä ja seuratuvissa julistamassa salattua Jumalan viisautta, joka on ilmoitettu vain yksinkertaisille, vaan ei viisaille ja filosofeille. Paavon sanoma oli talonpoikaiskielelle muutettua paavalilaista ristinteologiaa.

 

Paavo Ruotsalainen, Savon herättäjä

Paavo Ruotsalainen, Savon herättäjä



      Kuohuva aika ja hurmokset


Paavo Ruotsalaisen elämä ja toiminta sattui erääseen historian vaiheeseen, jolloin maailmanlopun odotukset olivat poikkeuksellisen korkealla. Maamme oli monien yhteiskunnallisten mullistusten pyörteissä. Uudet tuulet olivat alkaneet puhaltaa jo 1700-luvun puolivälissä ja prosessi jatkui 1800-luvun puoleenväliin saakka, - siis Paavon kuolemaan saakka.

Uusi aika synnytti herätyksiä ja toisaalta juuri herätykset muovasivat tulevaa. Ihmiset puhuivat kielillä, vaipuivat transsiin, oli unissasaarnaajia, näkyjä ja profetioita. Monet odottivat maailmanloppua. Sielut olivat äärimmilleen virittyneitä. Kun kirkonkellot soivat tai hautaussaattue kulki ohi, ihmiset pyrskähtivät itkuun. Työt pellolla jätettiin kesken, kun isäntämiehet, raavaat suomalaiset miehet juoksivat pappilaan ostamaan hengellistä kirjallisuutta. Luonnonilmiöt tai oudot äänet herättivät synnintuntoon. Helvetin tulien pelot ja kuvat taivaan ihanuuksista purkautuivat unissa ja näyissä. Monilla paikkakunnilla ilmeni lapsiherätyksiä. Jopa 5-6 -vuotiaat lapset esiintyivät parannus- ja katumussaarnaajina.



      Telppäs-niityn tapaus


Savossa 1796 Telppäs-niityllä tapahtunut ihme ja hurmos. Silloisen Iisalmen pitäjän Savojärven kylässä parin talon väen yllätti heinäpellolla outo ilmiö. Kesken heinäntekoa tuli tuulenpuuska ja ihmiset kokivat, että aivan kuin suuri käsi olisi kaatanut heidät maahan. Tästä kokemuksesta syntyi hurmoksellinen herätys.



      Paavon ahdistus


Kuusivuotiaana Paavo sai sedältään Raamatun. Tiettävästi jo kymmenvuotiaana hän oli lukenut sen kannesta kanteen, elämänsä aikana kolmeen kertaan. Hän luki Raamattua kannon nokassa ja uunin päällä ja samaistui lukemaansa. Raamatun kuvat syöpyivät hänen sielunsa syvyyksiin. Sanotaan, että jo hyvin varhaisessa vaiheessa Paavo oli varma siitä, että hän oli rikkonut kasteen liiton. Hän luki Raamattuaan tuomion pelossa ja lain alaisena.

Paavo yritti päästä rajan toiselle puolelle. Hän pyrki parantamaan itseään, tekemään hyviä päätöksiä ja olemaan parempi Paavo. Mitä enemmän hän yritti, sitä tarkemmaksi omatunto tuli ja kasvoi. Hän oli noidankehässä. Hän alkoi olla hulluuden rajoilla. Ihmiset pilkkasivat häntä. Isä yritti panna poikansa peltotöihin, mutta Paavo karkasi lukemaan Raamattua tai lähti Lustigin¹ seuroihin.

¹Lustig johti Telppäs-niityn kokemuksesta alkanutta herätystä.

Viimeisenä keinona isän täytyi piilottaa Paavon vaatteet, ettei tämä olisi päässyt juoksuilleen. Tarina kertoo, miten Paavo on levottomana istumassa sängynlaidalla koputellen kenkiensä kärkiä yhteen. Isä sanoo: "Joko susi taas lähtee juoksemaan, kun hioo kynsiään."



      Ratkaiseva kohtaaminen


Paavo Ruotsalainen oli ahdistunut ja hän ei päässyt selvyyteen uskonkysymyksissä. Paavolle kerrottiin, että seppä Jaakko Högman Jyväskylästä osaa auttaa ihmisiä. Paavo lähti pitkälle jalkamatkalle ja tapasi sepän. Seppä tunnisti Paavon sisäisen tilan ja sanoi:

"Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki - Kristuksen sisällinen tunteminen."

Paavo kävi sepän luona pitkän keskustelun. Hänelle kirkastui Kristus ja paavalilainen ristin teologia koko rikkaudessaan. Helvetin tulet väistyivät hänen mielestään ja tilalle pulppusi uutta. Jälkeen Paavolle avautui armo, joka oli ollut häneltä kateissa. Nyt Paavo osasi auttaa myös muita.



      Seuroja pidetään salassa


Herätysten leviäminen Suomessa aiheutti sen, että sekä maalliset että kirkolliset viranomaiset alkoivat yhä enenevässä määrin kiinnittää huomiota niihin. Herätyksille pyrittiin rakentamaan patoja. Konventikkeliplakaati kielsi yksityisen hartaudenharjoituksen ja siihen virkavalta nyt vetosi. Seurojen pito kiellettiin. Heränneitä syytettiin luvattomista kokoontumisista ja yhteiskuntarauhan rikkomisesta.

Seuroja jouduttiin uudessa tilanteessa pitämään salassa ja niitä järjestettiin häiden, hautajaisten ja markkinoiden yhteydessä. Heränneet vaelsivat sinne, missä kauppiaat kohtasivat. Markkinoilta vaikutteet levisivät ympäri maakuntia. Mikkelin, Kuopion ja Kajaanin markkinat olivat suuria tapahtumia. Kansaa saattoi olla koolla jopa 15 000 henkeä. Ne olivat vuoden merkkitapauksia. Paavo oli yksi markkinoiden vakiovieraista. Hän lähti markkinoille hoitamaan ystäviään, kuten hän itse sanoi. Paavo neuvoi, lohdutti, opetti ja auttoi.

Paavolla oli työhön vihkiytyneitä ystäviä joka pitäjässä ja tärkeimmissä herätyksen keskuksissa syrjäkyliä myöten. Siinä oli liikkeen organisaatio. Näihin miehiin hän piti yhteyttä henkilökohtaisin kontaktein ja kirjein. Heränneiden liike verkostoitui.



      Paavo Ruotsalaisen merkitys


Paavon merkitystä Suomen tulevalle yhteiskunnalliselle kehitykselle ei voi yliarvioida. Myös Suomessa varauduttiin kumouksien ja levottomuuksien varalle. Sensuuriasetus tuli voimaan. Ruotsista tulevat vaikutteet otettiin suurennuslasin alle. Ruotsin rajaa ja liikennettä sinne vartioitiin tarkasti. Kaikki mahdolliset levottomuudet oli päätetty kukistaa ankarasti ja asevoimin. Suomen merkittävimpiä mielipidejohtajia mm. Snellmannia sekä pientä Kuopiota epäiltiin vallankumouksellisuuden pesäpaikaksi. Huhtikuussa kenraalikuvernööri antoi määräyksen arkkipiispalle suomalaisten valvomisesta.

Voimme kysyä: Mitä olisi tapahtunut ilman Paavo Ruotsalaista, ilman hänen tasaannuttavaa ja rauhoittavaa työtään?

Ilman hänen kaltaistaan johtajaa hurmokset olisivat saattaneet synnyttää myös Suomessa erilaisia radikaaleja lahkoja. Jos kansan johtajiksi olisi noussut toisenlainen mies tai toisenlaisia miehiä, Suomen kohtalo olisi voinut olla verisempi. Paavo oli sovittelija, hän tainnutti yltiöpäiset hurmahenget. Herätykset tasaantuivat ja jäivät kirkon sisälle. Kaikkialla ei suinkaan käynyt näin.



      Paavo - kiertävä saarnamies


Paavon elämä oli yksi sisälähetysmatkaa. Kilometrejä kertyi vähintäänkin 30 000, jotkut sanovat 40 000. Hän kulki jalkaisin, kontti selässä ja pettuleipää eväänä. Hän kulki suksin, hevoskyydillä, soutaen järvien poikki, pitkospuita pitkin soiden yli etelään, pohjoisen itään ja länteen. Paavo sanoi: Minulla on suuri halu ja kiivaus reissuta. Hän oli todellinen kiertävä saarnamies aivan Paavalin tapaan.

 

Tehtävät

  1. Mitä tapahtui Telppäs-niityllä?
  2. Miten näkyi Paavon ahdistus?
  3. Miksi Paavon isä piilotti poikansa vaatteet?
  4. Mitä tapahtui Paavon ja seppä Högmanin kohdatessa?
  5. Mitä seurasi Paavon ja seppä Högmanin kohtaamisesta?
  6. Miksi seuroja täytyi pitää salassa?
  7. Minkä tapahtumien yhteydessä heränneet pitivät seuroja?
  8. Keistä muodostui heränneen liikkeen ensimmäinen organisaatio?
  9. Miten tuli näkyviin Paavon sovitteleva ja tyynnyttävä vaikutus?
  10. Miten olisi voinut Suomessa käydä ilman Paavo Ruotsalaista?
  11. Paavon elämä oli yksi ______________________ . Mikä?

 

    TAKAISIN HERÄNNÄISYYS-SIVULLE

     

    _________________________

    Konventikkeliplakaati säädettiin vuonna 1726. Se kielsi muut hengelliset tilaisuudet kuin kirkon viralliset (jumalanpalvelukset, kinkerit...).
    Konventikkeli = seurat eli yleensä kodeissa järjestettävä hengellinen tilaisuus, jossa maallikotkin saavat pitää puheita. Seuroissa puheet ja laulut vuorottelevat.

    Venäjällä vaikutti monia radikaaleja, jopa väkivaltaisia ja väkivaltaisia lahkoja.

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

     

    TAKAISIN HERÄNNÄISYYS-SIVULLE