Luterilainen kirkko Suomessa

 

Kirkon oppi

Ev.lut. kirkko tunnustaa kristillistä uskoa, joka perustuu yksin Raamattuun. Kirkko opettaa, että Kristus on läsnä kirkossaan Jumalan sanan ja sakramenttien välityksellä. Kristus lahjoittaa armosta pelastuksen kaikille, jotka uskovat häneen. Sakramentteja on kaksi, kaste ja ehtoollinen.

Kristukselta saamansa tehtävän mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa, jakaa sakramentteja, levittää kristillistä sanomaa ja toimii lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi. Kristillistä auttamistyötä kutsutaan diakoniaksi.


Yleiset piirteet

Suomen luterilainen kirkko haluaa olla kansankirkko. Se pitää jokaisen halukkaan jäsenenään. Kirkkokuria ei käytännössä ole tavallisille seurakuntalaisille, toisin kuin vapaissa suunnissa.

Koko perheen vappujuhla

Ev.lut. seurakunnan koko perheen vappujuhla
- vapun riemua raittiisti.


Tavallisen seurakuntatoiminnan lisäksi kirkon elämään tuo värinsä monet herätysliikkeet. Kirkko haluaa, että sen seinät ovat leveällä ja katto korkealla. Kirkon sisällä on tilaa hyvinkin erilaisille ajatuksille ja tavoille uskoa ja elää.


Suomen luterilainen kirkko haluaa olla kansankirkko - keskellä elämää. Kuvassa Helsingin tuomiokirkko

Suomen luterilainen kirkko haluaa olla kansankirkko
- keskellä suomalaisten elämää.


Seurakuntien toiminta

Seurakuntien toiminta on vilkasta ja kaikki ikäryhmät tavoittavaa. Seurakunnan toiminnan keskus on jumalanpalvelus. Todellisuudessa Suomessa jumalanpalveluksissa käy vähemmän ihmisiä kuin monessa muussa maassa. Joulun aikaan käy kuitenkin hyvin suuri osa kirkon jäsenistä jossain seurakunnan tilaisuudessa (Kauneimmat joululaulut -illat, jouluaaton hartaudet, joulujumalanpalvelukset...).

Parhaiten kirkko tavoittaa jäsenensä erilaisissa kirkollisissa toimituksissa. Näitä ovat kaste, konfirmaatio, avioliittoon vihkiminen, kodin siunaaminen ja hautaan siunaaminen.

Konfirmaatio

Konfirmoitavat odottavat kirkon ovella
ennen ristisaattoa kirkkoon.

Seurakuntien nuorisotyön hyvin tärkeä työmuoto on rippikoulutyö. Suomessa ovat rippikoulut eri muodoissaan (leiririppis, retkirippis ym.) niin keskeinen osa suomalaista nuorisokulttuuria, että rippikoulun käy monet sellaisetkin nuoret, jotka eivät edes kuulu kirkkoon. Usea heistä liittyy kirkkoon rippikoulun jälkeen. Rippikoulu ja sen jälkeinen konfirmaatio antavat seurakunnan jäsenille monia oikeuksia.


Diakonia eli kristillinen auttamistyö

Lähimmäisten auttaminen on aina ollut tärkeä osa kristillistä elämää. Seurakuntien diakonit ja diakonissat tekevät tätä työtä. Perinteisen sairaiden, vanhusten ja alkoholistien auttamisen rinnalle on nykyään tullut myös esim. velkaneuvonta ja kriisiterapia.

Kristillinen diakonia on aina kohdistunut sinne, missä tarve on suurin. Kunnia-asiana on pidetty sitä, että ei auteta ainoastaan niitä, jotka uskovat samoin. Apu ei ole kohdistunut siis ainoastaan luterilaisiin tai kristittyihin.

Katso vertailun vuoksi, millainen on islamilainen tapa auttaa. Eli keihin suuntautuu islamilainen apu.

Ulkomaille suuntautuvan auttamistyön kanavana on Kirkon ulkomaanapu. Se on saanut erityiskiitosta siitä, että sen apu menee todella perille. Kirkon ulkomaanavulla on nimittäin valmiit yhteydet ympäri maailmaa lähetystyöntekijöiden ja sisarkirkkojen kautta. Kirkon ulkomaanavun ei tarvitse lähettää sokeana rahaa kaukaisiin maihin ja vieraisiin kulttuureihin.

Suomen luterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys on Yhteisvastuukeräys. Se kerätään keväällä ja sen suojelija on tasavallan presidentti. Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 60 % menee ulkomaisiin kohteisiin köyhien maiden ihmisten auttamiseen. 40 % tuotosta menee kotimaisiin avustuskohteisiin.


Seurakuntien hallinto

Seurakuntia johtavat vaaleilla valitut kirkkovaltuustot. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja on maallikko. Kirkkoneuvostot valmistelevat asiat kirkkovaltuustolle. Kirkkoneuvostoa johtaa kirkkoherra, joka johtaa seurakuntansa hengellistä elämää.


Kirkon hallinto

Kirkon ylin johto on kirkolliskokouksella.

Kirkko on jaettu yhdeksään hiippakuntaan. Niitä johtavat piispa ja tuomiokapituli. Piispa on hiippakuntansa pappien esimies ja hengellinen johtaja. Turun arkkihiippakunnan piispa on arkkipiispa. Nykyinen arkkipiispa on Jukka Paarma. Uusin hiippakunta on vuoden 2004 alusta aloittanut Espoon hiippakunta.


Kuvassa Tampereen hiippakunnan piispa Juha Pihkala

Tampereen hiippakunnan piispa Juha Pihkala.
Hänellä on kädessään piispansauva, joka muodoltaan
muistuttaa paimensauvaa  (piispahan on laumansa paimen).


Kirkon talous

Seurakunnat keräävät tarvitsemansa varat jäseniltään pääsääntöisesti veroilla. Valtio kerää kirkollisveron muun verotuksen yhteydessä ja tilittää rahat sitten seurakunnille.

 

 

Seurakuntien nuorisotyössä on musiikki
keskeisessä asemassa.

 

Pro Fide konsertoi koululla

Pro Fide konsertoi koululla
paikallisseurakunnan kutsumana.

Pro Fiden basisti Petri Repo

Pro Fiden basisti Petri Repo

Pro Fiden rumpali Jukka Niemelä

Pro Fiden rumpali Jukka Niemelä.

Pastori Janne Vesto puhuu

Pastori Janne Vesto puhuu.

Pantomiimiryhmä esiintyy koulukonsertin yhteydessä

Pantomiimiryhmä esiintyy koulukonsertin yhteydessä.

 

 

TEHTÄVÄT

  1. Kerää yllä olevasta tekstistä 7-10 tärkeintä asiaa luterilaisesta kirkosta. Lisää jokaiseen asiaan vähintään yksi sitä selittävä asia.
  2. Tarkasta tietosi 1 - Helppo tietotesti. Monivalintakysymyksiä.
  3. Tarkasta tietosi 2 - Iso tietotesti . 20 kysymystä.

 

LINKIT ULKOPUOLELLE

Suomen ev.lut.kirkko - pääsivu

Perustietoa Suomen ev.lut.kirkosta, mm.

  • Mihin uskomme
  • Luterilaiset maailmassa
  • Häistä hautajaisiin - kirkolliset toimitukset
  • Aamenesta öylättiin - kirkollinen asiasanasto
  • Kirkon nelivuotiskertomus 1996 - 1999
  • Kirkon tutkimuskeskuksen kirkkoa koskevia tutkimuksia

Ev.lut. kirkon hiippakunnat

Arkkipiispa Jukka Paarman kotisivu

Katolisen, luterilaisen ja ortodoksisen kirkkovuoden vertailu vierekkäisillä palstoilla

 

TAKAISIN USKONTO SUOMESSA -SIVULLE

 

_________________________

Usko on ilmaistu kolmessa ekumeenisessa, vanhan kirkon ajalta periytyvässä uskontunnustuksessa. Nämä ovat

- apostolinen uskontunnustus
- Nikean uskontunnustus
- Athanasiuksen uskontunnustus
Edellä mainittujen vanhan kirkon uskontunnustusten tekstit löytyvät täältä.

Ev.lut. kirkon tunnustusta selittävät Augsburgin tunnustus sekä muut Tunnustuskirjat. Pääperiaatteena kirkko pitää sitä, että kaikkea oppia on tutkittava ja arvioitava Jumalan sanan mukaan.

Sakramentit ovat seurakunnan pyhiä toimituksia, jotka Jeesus Kristus on itse asettanut. Kristus itse on läsnä sakramenteissa ja jakaa armoaan näkyvien aineiden (vesi, leipä ja viini) välityksellä.
Ev.lut.kirkossa on kaksi sakramenttia: kaste ja ehtoollinen. Pyhä Henki tekee työtään seurakunnassa sanan ja sakramenttien välityksellä. Sen vuoksi Jumalan sanaa ja sakramentteja sanotaan armonvälineiksi.

Pelastuksesta kirjoitti Martti Luther, luterilaisen kirkon oppi-isä, seuraavasti:
ihminen pelastuu "yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen tähden".

Konfirmaatio tarkoittaa vahvistamista. Konfirmaatiossa nuori tunnustaa itse sen kristillisen uskon, johon hänet on lapsena kastettu. Konfirmaation vanha nimi oli "kasteenliiton vahvistus".

Rippikoulu ja konfirmaatio antavat oikeuden kirkolliseen vihkimiseen (ns. kirkkohäät) ja oikeuden kummina toimimiseen.

Maallikoita ovat muut kuin papit ja piispat. Tavalliset seurakuntalaiset ovat siis maallikoita.

Hiippa on piispan päähine.

Piispoja on kuitenkin enemmän kuin hiippakuntia, koska arkkipiispan työmäärän tasaamiseksi on Turun arkkihiippakunnassa sekä arkkipiispa että piispa.
Puolustusvoimien hengellistä työtä johtaa kenttäpiispa.

Arkkipiispa ei ole muiden piispojen esimies. Hän on "ensimmäinen vertaistensa joukossa". Kaikki piispat ovat siis samanvertaisia eli samanarvoisia. Arkkipiispalla on kuitenkin monia koko kirkkoa koskevia tehtäviä. Siksi hän on melko paljon julkisuudessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

TAKAISIN USKONTO SUOMESSA -SIVULLE