|
Ainut
Ainu-kansa on Japanin alkuperäiskansa, jonka elinkeinoja olivat kalastus, metsästys ja keräily. Ainujen uskonnon mukaan haltijat ja jumalat (kamuy) ja ihmiset (ainu) auttoivat toinen toisiaan. Ainut pitivät jumalinaan kaikkea sitä, mitä ihmiset tarvitsivat elääkseen ja mihin ihmiset eivät itse voineet vaikuttaa. Jumalat asuivat kaikkialla luonnossa ja jopa ihmisen valmistamissa työkaluissa. Ainut uhrasivat jumalille mm. sakea (viljasta valmistettua alkoholia) ja puusta vuoltuja lastuja eli inaweja. Vuosittaisista rituaaleista tärkein oli karhunpeijaisseremonia (Iyomante-seremonia), jossa karhujumaluus palautettiin esi-isiensä maille. Japanissa alkoi 1800-luvulla voimakas ainu-kansan yhdistäminen muuhun japanilaiseen kansaan (tämä tapahtui Meijikaudella 1868-). Perinteinen elämäntapa alkoi nopeasti tuhoutua. Ainut menettivät perinteiset kalastusoikeutensa ja tilalle he saivat maanviljelyn sekä sairaaloita ja kouluja. Ainut menettivät ison osan kulttuuriperinnöstään, mukaan lukien kielensä. Ainukielen puhujia on Japanissa enää muutama sata henkilöä. Nykyään ainu-kansa on paljolti sulautunut muuhun japanilaiseen yhteiskuntaan. Ainut pitävät kuitenkin kulttuuriaan ja traditioita yllä seremonioidensa avulla. Ainuja on vielä noin 40 000 - 150 000. TAKAISIN VARHAISKANTAISTEN USKONTOJEN
|