Eskimot  eli inuitit

 

Eskimot asuvat pohjoisessa Jäämeren rannikoilla. Heidän perinteinen elinkeinonsa on ollut kalastus sekä hylkeiden, merileijonien ja valaiden metsästys. Niitä on metsästetty harppuunalla ja pääasiallinen vesikulkuneuvo on ollut kajakki eli kevyt nahkapäällysteinen kanootti.

Eskimoiden tarustossa erilaiset henget vaikuttavat luonnonvoimiin. Henget voivat aiheuttaa pahaa ja silloin tarvitaan apuun shamaania.

Shamaani on eskimoiden uskonnollisen elämän keskushahmo. Hänellä on kyky ottaa yhteyttä henkiin, kun jokin paha on kohdannut yhteisöä (sairaus, riistaeläinten häviäminen...). Shamaani ottaa yhteyttä henkiin ja poistaa ongelman. Eskimoiden perinteinen uskonto on siten hyvin samanlainen kuin saamelaisten.

Sedna on eskimoiden manalan jumalatar. Eskimoiden tarun mukaan hän oli aluksi tavallinen eskimotyttö. Hän kuitenkin rakastui koiraan (!), josta suuttuneena kylän nuoret miehet veivät hänet merelle ja heittivät yli laidan. Sedna yritti nousta takaisin veneeseen, mutta hänen sormensa hakattiin poikki. Sedna vajosi meren pohjaan. Hänestä tuli eskimoiden manalan jumalatar ja hänen sormensa muuttuivat hylkeiksi ja muiksi meren eläimiksi.

Koska Sednaa oli kohdeltu huonosti, hän usein suuttui eskimoille ja esti meren eläinten, hylkeiden ja kalojen pääsyn ihmisten luo. Nälkä uhkasi eskimoita. Silloin lähti shamaani henkien maailmaan ja meni Sednan luo. Shamaanin tehtävänä oli pestä ja selvittää Sednan hiukset, koska ihmisten synnit vajosivat meren pohjaan ja tarttuivat jumalattaren hiuksiin. Hänellähän ei ollut itsellään sormia, joilla olisi voinut pitää huolta hiuksistaan. Kun Sednan hiukset oli pesty, kammattu ja solmittu kahdeksi palmikoksi, päästi hän eläimet taas vapaaksi


TAKAISIN VARHAISKANTAISTEN USKONTOJEN PYHÄT PAIKAT -SIVULLE