Vuodesta 776 eKr alkaen vietettiin antiikin olympialaisia Kreikassa neljän vuoden välein, aina vuoteen 393 jKr asti, jolloin kristitty keisari Theodosius I lopetti kilpailut pakanallisina juhlina.

Urheilijat kilpailivat viidessä lajissa, voittajat palkittiin villioliivipuun lehdistä tehdyillä seppeleillä. Kilpailupaikka oli nimeltään Altis, joka oli kooltaan 100 kertaa 150 metriä. Areenaa ympäröi kolmelta sivulta muurit, ja neljäs sivu kohosi alkujumalan Kronoksen kukkulaa kohden (mytologiassa Kronos on ylijumala Zeuksen isä).

Kukkulalla oli Zeukselle, samoin kuin Zeuksen puolisolle Heralle pyhitetyt temppelit. Zeuksen temppelissä oli yksi antiikin ajan maailman seitsemästä ihmeestä, 12 metriä korkea Zeuksen patsas, joka valvoi kilpailuja. Patsaan sandaalit ja viitta olivat kullattuja, ja patsaan iho oli norsunluulla päällystetty. Tarinan mukaan roomalaiset koettivat 200-luvulla siirtää patsaan Roomaan, mutta siirtotöitä aloitettaessa tuli valtava ukonilma salamoineen (salama oli Zeuksen tunnus), ja roomalaiset pakenivat kauhuissaan. Valtava patsas siirrettiin kuitenkin vuonna 426 jKr Konstantinopoliin, missä patsas tuhoutui tulipalossa vuonna 475 jKr.

Urheilutapahtumaan liittyi tiiviisti uskonnollinen hartaus ja palvonta. Kilpailuissa suoritettiin uhrauksia sekä vannottiin valoja ja lupauksia jumalille.

Kilpailut kestivät viisi päivää:

Ensimmäisenä päivänä uhrattiin valkoisia härkiä Zeuksen alttarilla ja vannottiin valoja.
Toisena päivänä käytiin hippodromilla hevosajot, sekä käytiin 5-ottelu (juoksu, pituushyppy, kiekko, keihäänheitto ja paini).
Kolmantena päivänä suoritettiin uhreja Zeuksen alttarilla.
Neljäntenä päivänä käytiin paini, nyrkkeily, asejuoksu sekä väkivaltainen vapaapainikilpailu.
Viimeisenä päivänä oli päätösjuhlallisuudet, palkintojen jako sekä uhrauksia. Oraakkelin pyhäköissä voitiin kuulla ennustuksia unien perusteella.

Olympian kilpailuilla oli valtava merkitys koko Kreikan alueella. Sodat keskeytettiin kilpailujen samoin kuin niihin valmistautumisen ajaksi. Voittajat saivat Ateenassa ikuisen vapaan asumisoikeuden, ja Spartassa pääsi arvostettuun kuninkaalliseen henkivartiokaartiin.

Kilpailut ja kilpailupaikka jäivät hylättyinä unohduksiin pitkiksi ajoiksi, vasta vuonna 1766 Olympian kilpailuareena jälleen löydettiin, ja siellä suoritettiin kaivauksia vuodesta 1829 alkaen. 1800-luvun lopussa olympiakilpailujen aate herätettiin henkiin, ja nykyaikaisia olympialaisia on käyty vuodesta 1896 alkaen. Lillehammerin talviolympialaisia vuonna 1994 arvosteltiin liiallisesta pakanallisuuden korostamisena, Norjan kilpailujen avajaisissa mm. rukoiltiin Antiikin henkeä näyttäytymään ja suojelemaan kilpailuja.

LINKIT ULKOPUOLELLE:

Zeus, in English.

Antiikin kolmas ihme, in English.

Zeuksen temppeli, in English.

Zeus, in English.

TAKAISIN VARHAISKANTAISTEN USKONTOJEN
PYHÄT PAIKAT -SIVULLE