Marin tasavalta on Keski-Venäjällä Volgan rannalla. Siellä elää rinnakkain sovussa kolme uskontoa: marien oma luonnonuskonto, ortodoksinen kristillisyys ja islam. Sekä kristinusko että islam ovat vaikuttaneet marien luonnonuskoon.

Mari-kansan elävänä säilynyt luonnonusko on nykyajassamme harvinainen ilmiö. Useimmissa kylissä on yhä uhripappi  (kart).  Heitä kunnioitetaan ja he ovat säilyttäneet perinteisen uskonnon sukupolvelta toiselle. Luonnonuskontoa on nykyään pyritty myös voimistamaan.

Kaupungistuminen, koulutuksen lisääntyminen, joukkotiedotusvälineiden vaikutus ja venäjän kielen leviäminen ovat johtaneet siihen, että luonnonuskonto on vähentynyt nuorilla sukupolvilla. Täysin ei side luonnonuskoon ole kuitenkaan katkennut. Kaupunkilaiset matkustavat kyliin sukulaisten luo ottaakseen osaa perinteisiin rituaaleihin.

Pyhät lehdot ovat luonnonuskon keskus. Marin tasavallassa on yli 300 pyhää lehtoa.

Mari-kansan piirissä toimii uskonlahko Kugu-sorta, joka pyrkii mari-kansan kansalliseen uudesti syntymiseen. Se pyrkii nostamaan mari-kansan sosiaalista ja historiallista itsetuntoa kulttuuri- ja valistustoiminnalla. Se on vastustanut sekä tsaari-Venäjän että Neuvostoliiton suorittamaa sortoa ja marin kulttuurin hävittämistä, mutta myös kristinuskoa.

Marien kristillistämisessä pyrittiin aikoinaan tuhoamaan marien perinteinen usko. Pyhiä lehtoja kaadettiin ja rukouspaikkoihin rakennettiin kirkkoja ja rukoushuoneita. Valtaosa väestöstä hyväksyi kristinuskon, mutta monet uskoivat samalla entiseen uskontoonsa. Vieraillessaan pyhissä lehdoissa he asettivat ensimmäiseksi kynttilät lähteen ja puiden ympärille ja tämän jälkeen menivät kristillisen kultin paikkoihin.

TAKAISIN VARHAISKANTAISTEN USKONTOJEN
PYHÄT PAIKAT -SIVULLE