|
Mayat
Maya-kansan uskonnossa tärkeitä jumalia olivat käärme-, jaguaari- ja aurinkojumala. Mayojen jumalat vaativat ihmisuhreja. Sotavankeja voitiin uhrata joukoittain jumalille. Tärkeä uskonnollinen riitti oli pok-a-tok -pallopeli (tarkempi selostus pelistä). Pelin päätyttyä voittajajoukkueen kapteeni uhrattiin temppelin huipulla auringonjumalalla. Maya- ja tolteekki-intiaanien tärkeä seremoniakeskus Chichen-Itza sijaitsee Jukatanin niemimaalla Meksikossa. Se oli käytössä noin 900-1400-luvuilla. Alueella on lukuisia rakennuksia ja rakennelmia, mm. suuri pyramidimainen temppeli, pok-a-tok-pallopelin kenttä, uhrauskaivo, kauppapaikka ja soturien temppeli.
Suuri käärmetemppeli Suuri käärmetemppeli on alueen suurin ja näkyvin rakennus. Se on 23,5 m korkea ja sen huipulle johtaa neljä portaikkoa, joissa kussakin on 91 porrasta. Portaiden yhteismäärä on 364, joka oli maya-intiaanien mukaan vuoden päivien määrä. Temppelin nimi tulee siitä, että kaksi kertaa vuodessa, tarkalleen kevät- ja syyspäivän tasauspäivänä, kahteen portaikkoon muodostuu käärmekuvio portaikon ylhäältä alas. Portaita on tehty taitavasti kaarevaksi, jolloin varjot muodostavat tämän mayojen tärkeän jumalhahmon kuvion. Käärmetemppelin huipulla on jaguaaritemppeli, jonka 6 metriä korkeat seinät ovat koristeltuja jaguaarikuvioilla. Jaguaaritemppeliin kuuluu myös pääkalloseinä, jolle koottiin ihmisuhrien pääkallot.
Pok-a-tok -pallopelin kenttä Pok-a-tok oli pallopeli, jossa koetettiin saada raakakumista palloa noin 7 m korkealla olevien pystysuorien renkaiden läpi. Palloa ei saanut koskettaa käsillä eikä jalkaterillä. Areena oli 144 m pitkä ja 36 m leveä. Peli saattoi kestää lukuisia päiviä, ja kun pallo saatiin viimein maaliin, uhrattiin voittajajoukkueen kapteeni temppelin huipulla auringonjumalalla. Uhratuksi tuleminen oli kunnia-asia, jota tavoiteltiin. Pelin säännöt ja tapahtumien kulku on kaiverrettu pelikentän seinämiin.
Uhrauskaivo Alueen uhrauskaivo oli luonnononkolo, jonne heitettiin uhratut ihmiset ja esineet. Tutkimusmatkailijoiden löydettyä alueen myös uhrauskaivo tutkittiin 1800-luvun lopussa, aluksi sukeltajien voimin, ja myöhemmin lieteimurilla. Yhtenäisiä luurankoja löydettiin vain noin 40, ja jonkin verran esineistöä, ei kuitenkaan juurikaan kultaa, jota oltiin etsimässä legendojen innoittamina. Uhrauskaivo on luonnon muodostama. Se on syntynyt maanalaisen virran vaikutuksesta.
Pääkallojen rakennus tzompantli Alueen rakennuksissa ja monumenteissa näkyy sekä mayaintiaanien rakennustekniikan osaaminen että tolteekki-intiaanien veistoskoristelu. TAKAISIN VARHAISKANTAISTEN USKONTOJEN PYHÄT PAIKAT -SIVULLE
|
