Giza
Giza Giza, arab. Al Jizah, on kaupunki Niilin länsirannalla Egyptissä vastapäätä Kairoa. Gizan lounaispuolella ovat kuuluisat kolme pyramidia, joista suurin on Kheopsin pyramidi, ja sfinksi sekä eteläpuolella Memfiin rauniot.
Egyptiläisten uskonnon mukaan taiteen tehtävänä oli kuolemanjälkeisen elämän säilyttäminen. Hautatemppelit ja pyramidit olivat vainajien asuntoja ja vainajan arkielämä oli kuvattuna niiden reliefeissä ja seinämaalauksissa. Vanhan valtakunnan aikana (2660-2160 eKr.) kehittyi hautamonumentteihin liittyneistä rakennuksista (eli mastaboista) pyramidi, josta tuli tyypillinen kuninkaallinen hautarakennus. Vanhan valtakunnan aikana rakennettiin Zoserin porraspyramidi Sakkaraan sekä Kheopsin, Khefrenin ja Mykerinoksen pyramidit Gizaan. Tältä ajalta ovat peräisin myös ensimmäiset sfinksit, ihmispäiset leijonaveistokset. Gizan pyramidit ovat Egyptin kuuluisin nähtävyys. Ne ovat niin vanhoja, että jo antiikin kreikkalaiset ja roomalaiset kummastelivat niitä kaukaisen menneisyyden ihmeellisinä saavutuksina. Kohde valittiin maailmanperintökohteeksi vuonna . Valintaperusteluina olivat kulttuuriset perustelut ja . TAKAISIN MAAILMANPERINTÖKOHTEITA
|
