Istanbulin historialliset osat (Konstantinopoli)
Istanbulin historialliset osat Istanbulin historiallisen osan tärkeimpiä rakennuksia ovat Hagia Sofian moskeija, joka oli alunperin kirkko, sekä sulttaani Ahmedin moskeija (eli Sininen moskeija) 1600-luvulta. Ne ovat Istanbulissa ns. Kultaisen sarven alueella Bosborinsalmen vieressä. Sininen moskeija on ainoa kaupungin moskeijoista, jossa on kuusi minareettia. Hagia Sofialle ovat tyypillisiä valtaisat kupolit ja suuret sisätilat. Istanbulissa on myös suuri sulttaaninpalatsi haaremitiloineen sekä Solimanin moskeija 1500-luvulta.
Keisari Konstantinus Suuri (keisarina 312-337) siirsi Rooman valtakunnan pääkaupungin Roomasta Konstantinopoliin. Hän oli se keisari, joka antoi kristityille uskonnonvapauden vuonna 313. Hän alkoi myös suosia kristinuskoa.
Konstantinus Suuri rahassa. Länsi-Rooma tuhoutui kansainvaellusten melskeissä 400-luvun alussa. Itä-Rooma jäi silloin Konstantinopoli pääkaupunkinaan vielä tuhanneksi vuodeksi säilyttämään vanhaa roomalaista perintöä. Itä-Roomassa eli Bysantissa säilyi ja kehittyi itäinen, ortodoksinen kristillisyys. Bysantissa kirkko hyväksyi hallitsijan Jumalan asettamaksi kirkon pääksi. Konstantinopoliin Bysantin kristityt hallitsijat rakensivat 500-luvulla valtavan Hagia Sofian kirkkon. Kirkon valmistumisvuosi oli 537 jKr. Kirkko nimettiin viisauden kirkoksi (sofia = sofia = viisaus, kreikkaa). Kun Bysantti sortui islamilaisten turkkilaisten valloitettua Konstantinopolin vuonna 1453, Hagia Sofian kirkosta tehtiin moskeija. Moskeijan ympärille rakennettiin minareetit muslimien rukoukseen kutsuvia huutoja varten. Sulttaani Mehmet Valloittaja säilytti kirkon nimenkin ennallaan ja, yllättävää kyllä, myös kirkon sisustukseen kuuluneet kristilliset symbolit ja mosaiikit. Vuonna 1934 entisestä Hagia Sofian kirkosta tehtiin museo. Kohde valittiin maailmanperintökohteeksi vuonna 1985. Valintaperusteluna oli kulttuurinen perustelu. TAKAISIN MAAILMANPERINTÖKOHTEITA
|
