Kölnin katedraali

 

Kölnin katedraali
Saksa


Köln Saksassa on kuuluisa komeasta goottilaistyylisestä tuomiokirkostaan. Kirkko on Pohjois-Euroopan suurin goottilainen kirkko. Sen mahtavat kaksoistornit nousevat aina 157 metrin korkeuteen.

Kölnin tuomiokirkon rakentaminen aloitettiin vuonna 1248. Kirkko valmistui vasta 600 vuotta myöhemmin. Välissä oli 300 vuoden tauko rakennustyössä.


Kölnin katedraali

Kirkkoa alettiin suunnitella, kun Kölniin tuotiin 1100-luvun loppupuolella huomattavia pyhäinjäännöksiä. Köln oli tuolloin Saksan suurin kaupunki. Kaupungissa vieraili myös paljon pyhiinvaeltajia. Pyhäinjäännöksille haluttiin rakentaa niiden arvolle sopiva säilytyspaikka. Suuren goottilaisen kirkon rakennustyö alkoi vuonna 1248 sen suunnittelijan, mestari Gerhardin johdolla. Kirkon kuori (alttaripääty) nousi koko korkeuteensa tietysti ensimmäisenä ja se vihittiin käyttöön 1322.

Vuonna 1570 rakentamisrahat loppuivat lopullisesti ja kirkon puolivalmiista luurangosta tuli 300 vuoden ajaksi yksi Euroopan omituisimpia nähtävyyksiä. Saksan yhdistymisen jälkeen nousi uudessa Saksassa yhteinen halu kirkon loppuun rakentamiseen. Tuo halu oli laaja sekä uskonnollisissa että kulttuuripiireissä. Kölnin valtavasta tuomiokirkosta haluttiin tehdä pienistä riitelevistä pikkuvaltioista nousseen, yhdistetyn Saksan tunnus. Varoja rakentamiseen kerättiin onnistuneesti, vuonna 1842 rakentamista jatkettiin ja tuomiokirkko valmistui lopulta vuonna 1880.

Toisen maailmansodan pommituksissa kirkkoon osui palopommeja 14 otteeseen. Entistäminen alkoi nopeasti sodan jälkeen ja vuonna 1956 katedraali oli taas käytössä.

Kohde valittiin maailmanperintökohteeksi vuonna 1996. Valintaperusteluna oli kulttuurinen perustelu.


TAKAISIN MAAILMANPERINTÖKOHTEITA
KESKI- JA ITÄ-EUROOPASSA -SIVULLE

 

_________________________

Pyhäinjäännösten uskottiin olevan kolmelta itämaan tietäjältä.

Kölnissä oli 40 000 asukasta ja 150 kirkkoa. Kölniä vaurastutti keskiajalla hansakauppa. Hansakaupan keskus oli Lyypekki.

Köln ei ollut enää yhtä vauras kuin keskiajalla. Uskonsodat olivat köyhdyttäneet Saksaa, protestanttisessa Pohjois-Saksassa eivät pyhäinjäännökset enää vetäneet pyhiinvaeltajia kaupunkiin ja kirkko oli huomattavasti köyhtynyt maallisen vallan otettua kirkon pään tehtävän (ja vietyään kirkon rikkaudet). Valtioiden voimistuminen oli myös vienyt voimaa hansajärjestöltä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

TAKAISIN MAAILMANPERINTÖKOHTEITA
KESKI- JA ITÄ-EUROOPASSA -SIVULLE