Ruotsin Lappi
Ruotsin Lappi Lappia, Lapponian aluetta, on Ruotsin lisäksi myös Suomen ja Norjan alueella. Lappi on saamelaisten perinteistä aluetta. Saamelaisten paimentolaiselämäntapa perustui vaeltamiseen porojen laiduntamisen mukana. Vuodenaikojen vaihtelut ovat suuria. Sanotaankin, että Lapissa on kahdeksan vuodenaikaa. Porot vaeltavat eri laitumille kesäaikana.
Saamelaisten elämänmuoto kehittyi 1500-luvulla, ja laajimmillaan saamelaisten alue oli 1700-luvulla. 1900-luvun alusta lähtien saamelainen perinteinen elämänmuoto on muuttunut teknisen kehityksen myötä. Nykyään saamelaisia arvioidaan olevan noin 40 000. Saamelaisten vuotuinen suurtapahtuma on Jokkmokk.
Lapin kaunis ja jylhä luonto on monelle retkeilijälle asia, joka halutaan Ruotsin Lappi on Euroopan suurin lähes koskematon luonnonalue. Alueella on neljä kansallispuistoa, joiden pinta-ala on yhteensä noin 9400 neliökilometriä. Alueen luonto on kaunista ja jylhää, tuntureita halkovissa laaksoissa virtaa koskimaisia jokia. Monet alueella elävistä kasveista ovat uhanalaisia. Alueen luontoa ovat tutkineet 1700-luvulla Carl von Linne ja 1800-luvulla Lars Levi Laestadius.
Lapin erämaajärvi. Ensimmäisiä mainintoja pohjoisten kansojen erikoisesta elämän muodosta on kirjattu jo antiikin aikoina, jolloin roomalainen Tacitus kirjoitti historian teokseensa Pohjolasta. 700-luvulla lombardialainen munkki Paulus Diaconus kirjoitti lähetysmatkaltaan Pohjolaan oudoista asuista ja päähineistä sekä lumen päällä liikkumisesta. Ruotsin Lappi valittiin maailmanperintökohteeksi vuonna 1996, perusteluina olivat kulttuuriset perustelut 3 ja 5, sekä luonnonarvolliset perustelut 1, 2 ja 3.
TAKAISIN MAAILMANPERINTÖKOHTEITA
|
