Novgorod
Novgorod Novgorod sijaitsee Ilmajärvestä Laatokkaan laskevan Olhavanjoen varrella. Se oli muinaisen Venäjän tärkeimpien kauppateiden risteyksessä. Itämereltä Novgorodin kautta kulki jo viikinkien idäntie Bysantin pääkaupunkiin Konstantinopoliin. Myöhemmin keskiajalla Novgorodissa oli tärkeä hansan itäinen ulkomainen konttori. Novgorodista kulki hansan kauppatie Tallinnan ja Riian kautta Lyypekkiin, hansan sydämeen. Vilkas kauppa toi Novgorodiin vaurautta, joka näkyy keskilinnoituksessa, kremlissä (kremlejä on siis muuallakin kuin vain Moskovassa). Novgorodin kreml rakennettiin kirkkoineen 1000-luvulta 1400-luvun lopulle. Kremlin muuri on 1400 m pitkä ja 8-10 m korkea. Kremlissä on Pyhän Sofian katedraali, joka rakennettiin 1045-1050 Kiovan saman nimisen kirkon mallin mukaan. Kremlissä on myös palatsi. Novgorodista ortodoksinen kristinusko levisi pohjoiseen ja myös Karjalaan.
itäisen kristikunnan yleinen ristityyppi. Myös munkki Sergei matkusti Athoksen luostarista Kreikasta Kiovan ja Novgorodin kautta Karjalaan. Karjalan pyhittäjä Sergei perusti munkki Hermannin kanssa Valamon luostarin 1300-luvun alussa. Kohde valittiin maailmanperintökohteeksi vuonna 1992. Valintaperusteluna oli kulttuurinen perustelu. TAKAISIN MAAILMANPERINTÖKOHTEITA |
