Pompejin arkeologinen alue
Pompejin arkeologinen alue Vesuviuksen tulivuosi purkautui 24.8.79 jKr. Tuhka ja kiviaines peittivät alleen hetkessä lähikaupungit ihmisineen. Arkeologisten löytöjen avulla on saatu hyvä kuva siitä, millaista elämä oli antiikin aikana. Kaksi suurta Vesuviuksen tuhoamaa kaupunkia olivat Pompeji ja Herculaneum. Kaupungeissa oli asuntojen lisäksi leipomoita, kylpylöitä, palatseja ja ilotaloja. Tuho oli niin nopea ja yllättävä, että ihmiset kuolivat työnsä ääreen tulivuoresta lähteneen tulikuuman ilman ja kaasujen tappamina. Heidän ruumiinsa jäivät kuuman tuhkan ja taivaalta satavan kiviaineksen alle. Tuhoutunut kaupunki hylättiin, ja paikka unohtui. Kaupungin löysi uudelleen eräs arkkitehti vuonna 1594, joka suunnitteli uutta kanavaa Sarnojoelle. Varsinaiset kaivaukset ja tutkimukset alueella aloitettiin vuonna 1748, ja työtä tehdään edelleen. Kaupungissa on tehty kipsisiä jäljennöksiä ihmisistä, joita on löydetty kaivauksissa. Ihmisten ja eläinten ruumiiden pehmeät osat ovat nimittäin maatuneet pois kivettyneen tuhkan sisällä ja heistä on jäänyt jäljelle vain tyhjä onkalo luineen. Kun onkalo täytetään kipsillä ja poistetaan sitten kivettynyt tuhka ympäriltä, jää jäljelle kipsinen valos kuolleesta. Muun muassa areenan takahuoneesta löydettiin 63 gladiaattorin ruumista. Kaupungissa on myös upeita seinämaalauksia palatsien seinässä, mm. Torre Annunziatalla sijaitsevan Villa Oplontiksen seinämaalaukset ovat vaikuttavia. Kohde valittiin maailmanperintökohteeksi vuonna 1997. Valintaperusteluna oli kulttuurinen perustelu.
TAKAISIN MAAILMANPERINTÖKOHTEITA
|