Kungfutse eli perimätiedon mukaan Kiinassa 500-luvulla eKr. Hän oli aatelinen,
joka opiskeli vanhaa kiinalaista viisautta. Hän alkoi sitten opettaa myös itse.
Kungfutsen oppi ei ollut uskontoa vaan oppi siitä, miten yhteiskunnassa tulee elää.
Kungfutsen opin ydin oli viisi suhdetta:
Ruhtinas - alamainen
Isä - poika
Vanhempi - nuorempi
Mies - vaimo
Vanhempi ystävä - nuorempi ystävä
Kungfutsen mukaan yhteiskunnassa vallitsee silloin tasapaino ja harmonia, kun näissä
viidessä suhteessa alempi kunnioittaa aina ylempää ja ylempi suojelee alempiaan.
Kaikissa ihmissuhteissa on tärkeää keskinäinen kunnioitus, kohteliaisuus ja suvaitsevaisuus.
Tasapainosta ja harmoniasta Kungfutse käyttää nimitystä tao.
Kungfutsen oppilaat kirjoittivat mestarinsa opetukset muistiin kirjaan "Keskusteluja".
Vaikka Kungfutsen oppi ei alunperin ollut uskontoa, se ymmärrettiin myöhemmin uskonnoksi.
Rakennettiin esimerkiksi Kungfutsen temppeleitä (kuten Qufuun) ja Keskusteluja-kirjaa
luettiin ja tutkittiin kuten pyhää kirjaa. Nykyään kungfutselaisuus on yksi Kiinan
kolmesta pääuskonnosta eli yksi Kiinan "kolmesta tiestä". Muita teitä ovat taolaisuus ja
buddhalaisuus.
Taolaisuuden pyhä paikka Kiinassa on Tai Shanin vuori.
Kohde valittiin maailmanperintökohteeksi vuonna .
Valintaperusteluina olivat kulttuuriset perustelut ja .
TAKAISIN MAAILMANPERINTÖKOHTEITA
AASIASSA JA AUSTRALIASSA -SIVULLE