Rodoksen kaupunki

 

Rodoksen kaupunki
Kreikka


Rodoksella (engl. Rhodos) oli antiikin aikana suuri auringonjumalan patsas, Rodoksen kolossi, joka oli yksi antiikin seitsemästä ihmeestä. Sen valmisti vuonna 290 eKr. kuvanveistäjä Khares. Kolossi oli valettu pronssista ja sen korkeus oli 32 m. Eräiden tietojen mukaan se olisi ollut niin suuri, että laivat olisivat lipuneet Rodoksen satamaan sen jalkojen välistä. Tätä tietoa on paljon epäilty. Rodoksen kolossi tuhoutui maanjäristyksessä jo 56 vuoden kuluttua. Tuhat vuotta patsaan kappaleet makasivat meren pohjassa, kunnes arabit nostivat ne ja myivät pronssin. 900 kamelia tarvittiin palojen kuljettamiseen.

Rodoksella sijaitsi keskiajalla Johanniittojen ristiritareiden päätukikohta Välimerellä. Rodos muuttui johanniittojen päätukikohdaksi sen jälkeen, kun Palestiina menetettiin islaminuskoisille vuonna 1291. Johanniitat olivat paitsi taistelevia ristiritareita myös sairaiden hoitajia. Jokaisella heistä oli oma sairaalavuoronsa, vaikka johanniitat olivatkin usein aatelisia.

Kun turkkilaisen islamilaisen Solimanin armeija valloitti Rodoksen mahtavan linnoituksen vuonna 1522, Malta muuttui johanniittojen päätukikohdaksi.

 

Rodoksen mahtavat linnoitukset

Rodoksen mahtavat Johanniittojen ristiritareiden
rakentamat linnoitukset.

Rodoksen mahtavat linnoitukset


Rodoksen mahtavat linnoitukset

Kohde valittiin maailmanperintökohteeksi vuonna 1988. Valintaperusteluna oli kulttuurinen perustelu.

 

TAKAISIN MAAILMANPERINTÖKOHTEITA
KESKI- JA ITÄ-EUROOPASSA -SIVULLE