Santiago de Compostela,
vanha kaupunki

 

Santiago de Compostelan vanha kaupunki
Espanja


Santiago de Compostela on kuuluisa pyhiinvaelluskohde, jossa uskotaan olevan apostoli Jaakobin hautapaikka. Kaupungin ensimmäinen kirkko rakennettiin vuonna 899, mutta islaminuskoiset tuhosivat kaupungin 900-luvun lopussa. Kaupunki ja kirkko rakennettiin uudelleen seuraavalla vuosisadalla.

Santiagon vanha kaupunki muodostaa yhden maailman kauneimmista kaupunkialueista romaanisine, goottilaisine ja barokkityylisine rakennuksineen. Maailmanperintökohteeksi on valittu myös Santiago de Compostelaan johtavat pyhiinvaellusreitit, joiden varrelle on rakennettu n. 1800 hengellistä ja maallista rakennusta. Reitillä oli tärkeä rooli Iberian niemimaan ja muun Euroopan kulttuurien kanssakäymisessä keskiajalla.

Santiago de Compostela oli keskiajalla Euroopan tärkeimpiä pyhiinvaelluksen kohteita. Vaeltajien tavoitteena oli pyhän Jaakobin hauta. Pyhiinvaellukset olivat keskiajan turismia. Pyhiinvaellus liittyi usein syntien sovitukseen.

Santiago de Compostela on ollut merkittävä pyhiinvaelluskohde jo noin 1150 vuotta. Apostoli Jaakob, joka oli Jeesuksen serkku, oli perimätiedon mukaan innokas lähetyssaarnaaja, ja koki marttyyrikuoleman pyhiinvaellusmatkalla vuonna 44 jkr. Hänen ruumiinsa laitettiin laivaan, joka rantautui Pohjois-Espanjassa, ja hautapaikka valittiin sen mukaisesti, minne vaunuja vetävät härät pysähtyisivät itsestään. Hautapaikka unohtui, kunnes outo valo johdatti erakkomunkki Pelagiuksen hautapaikan luo 900-luvun puolivälissä. Munkki haki piispan katsomaan outoa kohdetta, ja piispa tunnisti paikan apostolin haudaksi. Espanjan kuningas Alfonso nimitti Jaakobin Espanjan suojeluspyhimykseksi. Ensimmäinen pyhiinvaeltaja haudalle oli piispa Godeslalc vuonna 950. Pian pyhiinvaelluksesta tuli suosittu perinne. Clunyn benediktiiniläisluostarista tuli pyhiinvaeltajien keskus matkalla Santiagoon, jonne kulki neljä pääreittiä.

Nykyisen katedraalin rakentaminen aloitettiin vuonna 1074. Kirkon hämmästyttävä aarre on pääalttari, joka hopeaa ja alabasteria. Alttarilla on puinen Pyhän Jaakobin patsas, joka sai 1765 hopeisen viitan ja jalokivikoristeet. Kirkkoon tultaessa pyhiinvaeltajat koskettavat ovensuuta, jossa on kuvattu Jaakobin sukupuu. Miljoonat pyhiinvaeltajien kosketukset ovat jättäneet ovenkarmiin sormenjälkien kulumat. Pyhiinvaeltajat nousevat alttarille syleilemään suurta Jaakobin patsasta, sitten laskeudutaan alttarin alle, josta nähdään alhaalta päin hopealipas, jossa säilytetään 900-luvulla löydettyjä luita. Pyhiinvaelluksen loppuun suoritettuaan on oikeus kantaa kampasimpukan kuorta, joka on ollut pyhiinvaeltajien tunnus 1100-luvulta lähtien.

Pyhiinvaeltajien tunnus 1100-luvulta lähtien

Pyhiinvaeltajien tunnus 1100-luvulta lähtien

Jaakobin päivää juhlitaan 25.7., jolloin kaupungissa on suuri uskonnollinen kulkue. Edellisenä yönä poltetaan pieni puinen moskeijan pienoismalli, joka kuvastaa islamin vallasta vapautumista. Juhlinnan huippuvuosi on aina, kun 25.7. sattuu olemaan sunnuntai. Näin tapahtui viimeksi 1999.

Pyhiinvaellukset vaikuttivat Euroopan tieverkoston paranemiseen ja majatalojen yleistymiseen. Pyhiinvaeltajien mukana levisivät sekä monenlaiset vaikutteet että myös kulkutaudit. Suomessakin Jaakob (Jaakko), on ollut suosittu pyhimys, ja hänen mukaansa on nimetty lukuisia keskiaikaisia kivikirkkoja. Hattulan vanha kirkko on ollut osa Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreittiä, mutta Hattulaan tuli myös ulkomaalaisia pyhiinvaeltajia. Sanonnat "kivi vierähtää sydämeltä" ja "Jaakko heittää kylmän kiven järveen" ovat tunnettuja monissa Euroopan maissa, ja ne juontavat juurensa pyhiinvaelluksiin. Oli nimittäin tapana kantaa kotipaikaltaan otettua kiveä halki Euroopan syntien vertauskuvana, ja kun Santiago de Compostelan katedraali ensi kerran nähtiin vuoristosta, kivi heitettiin vuoristojärveen. Tähän pohjautuu "kivi vierähtää" synneistä ja taakoista vapautumisen vertauskuvana. Ilmeisesti tässä vaiheessa oli usein jo loppusyksy, joten vedetkin jo kylmenivät.

Santiago de Compostelan vanha kaupunki valittiin maailmanperintökohteeksi vuonna 1985. Valintaperusteluina olivat kulttuuriset perustelut 1, 2 ja 6.

 

LINKIT ULKOPUOLELLE

Santiago de Compostela
Santiago de Compostela
Santiago de Compostela

 


TAKAISIN MAAILMANPERINTÖKOHTEITA
LÄNSI-EUROOPASSA -SIVULLE

 

______________________

Roomalaiskatolisen ripin osia olivat sydämen katumus, suun tunnustus ja teon sovitus. Pyhiinvaellus oli yksi tapa, jolla väärän teon pystyi sovittamaan.

Legendan mukaan kampasimpukan kuoresta tuli pyhän Jaakobin tunnus, kun apostoli Jaakob vanhemman ruumis tuotiin meritse Joppesta (nykyisesta Jaffasta) Galiciaan Espanjan luoteisrannikolle.
Portugalissa sijaitsevassa Bonzasin kylässä vietettiin rannalla häitä veneen ohittaessa kylää. Sulhasen hevonen pillastui ja syöksyi mereen, ja Pyhän Jaakobin matkakumppanit pelastivat miehen hukkumasta.
Palattuaan rantaan sulhanen huomasi, että hänen vaatteensa olivat simpukankuorien peitossa. Koska ei ollut hukkunut, kiitollisuutensa osoitukseksi sulhanen kääntyi kristinuskoon. Hän käännytti muutkin kyläläiset kristinuskoon, ja siitä lähtien kampasimpukoita (ranskaksi coquille) on pidetty Pyhän Jaakobin eli ranskaksi Jacquesin symbolina.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

TAKAISIN MAAILMANPERINTÖKOHTEITA
LÄNSI-EUROOPASSA -SIVULLE