Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitit
Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitit Santiago de Compostela oli keskiajalla Euroopan tärkeimpiä pyhiinvaelluksen kohteita. Siellä oli pyhän Jaakobin hauta. Pyhiinvaellukset olivat keskiajan turismia. Pyhiinvaellus liittyi usein syntien sovitukseen. Kirkkoon tultaessa pyhiinvaeltajat koskettavat ovensuuta, jossa on kuvattu Jaakobin sukupuu. Miljoonat pyhiinvaeltajien kosketukset ovat jättäneet ovenkarmiin sormenjälkien kulumat. Pyhiinvaeltajat nousevat sitten alttarille syleilemään suurta Jaakobin patsasta. Seuraavaksi laskeudutaan alttarin alle, josta nähdään alhaalta päin hopealipas, jossa säilytetään 900-luvulla löydettyjä luita. Pyhiinvaelluksen loppuun suoritettuaan on oikeus kantaa kampasimpukan kuorta, joka on ollut pyhiinvaeltajien tunnus 1100-luvulta lähtien.
Pyhiinvaellukset vaikuttivat Euroopan tieverkoston paranemiseen ja majatalojen yleistymiseen, mutta myös erilasten vaikutteiden sekä kulkutautien leviämiseen. Suomessakin Jaakob (Jaakko), on ollut suosittu pyhimys, ja hänen mukaansa on nimetty lukuisia keskiaikaisia kivikirkkoja. Hattulan vanha kirkko on ollut osa Pyhän Jaakobin pyhiinvaellusreittiä, mutta Hattulaan tuli myös ulkomaalaisia pyhiinvaeltajia. Sanonnat "kivi vierähtää sydämeltä" ja "Jaakko heittää kylmän kiven järveen" ovat tunnettuja monissa Euroopan maissa, ja ne juontavat juurensa pyhiinvaelluksiin. Oli tapana kantaa kotipaikaltaan otettua kiveä halki Euroopan syntien vertauskuvana. Kun Santiago de Compostelan katedraali ensi kerran nähtiin vuoristossa, kivi heitettiin vuoristojärveen. Tähän pohjautuu "kivi vierähtää" synneistä ja taakoista vapautumisen vertauskuvana. Ilmeisesti tässä vaiheessa oli usein jo loppusyksy, joten vedetkin jo kylmenivät. TAKAISIN MAAILMANPERINTÖKOHTEITA
_________________________
|
