Troijan arkeologinen alue
Troijan arkeologinen alue Troijan kaupunki (kreikaksi Troia tai Ilion) tunnetaan antiikin Kreikan kuuluisan laulajan, sokean Homeroksen, kokoamasta teoksesta "Ilias". Homeroksen toinen teos "Odysseia" kertoo Odysseuksen harharetkistä hänen palatessaan Troijan sodasta. Monet pitivät kertomuksia ja Troiaa vain taruina, mutta varakas saksalainen liikemies Heinrich Schliemann uskoi löytävänsä kadonneen kaupungin ja aloitti kaivaukset (1870-1890). Arkeologisissa tutkimuksissa rauniokummusta on löydetty yhdeksän kerrostumaa. Iliaan kuvaama Troija oli luultavasti kerrostuma VIIa, koska siinä on selviä jälkiä sekä piirityksen varalta tehdystä elintarvikkeiden varastoinnista että väkirynnäköstä ja kaupungin tuhoamisesta tulella. Troija VIIa on peräisin vuosilta 1300-1250 eKr. eli myöhäiseltä pronssikaudelta. Iliaassa kerrotaan häistä, joissa Thessalian kuningas Peleus meni naimisiin meren jumalattaren Thetiksen kanssa. Eripuraisuuden jumalatarta Eristä ei oltu kutsuttu, toisin kuin kaikki muut jumalat ja jumalattaret. Kesken häiden Eris heitti sisään omenan, jossa luki "Kauneimmalle".
Hera, Pallas Athene vai Afrodite? Roomalaisten mytologiassa Afroditea vastasi Venus. Heti alkaa riita, kun Hera, Pallas Athene ja Afrodite
väittelevät siitä, kenelle omena kuuluu. Kolme jumalatarta ilmestyvät
Troijan kuninkaan kauniille pojalle Pariisille, joka on paimentamassa
isänsä Priamosin karjalaumoja. Paris saa ratkaista riidan. Jumalattaret
eivät luota yksin kauneuteensa, vaan antavat lupauksia: Asiassa oli kuitenkin ongelma: maailman kaunein nainen Helena oli jo naimisissa Spartan kuninkaan Menelaoksen kanssa. Paris käy vieraisilla Spartassa ja lähtee Menelaoksen ollessa poissa Helenan ja hänen aarteittensa kanssa. Tämä häpeällinen teko herättää suuttumuksen aallon ympäri Kreikkaa ja sieltä lähdetään sotaretkelle kostaakseen Parikselle ja Troijalle. Troijan piirityksestä tuli pitkäaikainen - sotaa kesti kymmenen vuotta. Taisteluja oli monta ja jumalat ja jumalattaret vaikuttivat sotaan, mm. Apollon oli Troijan suojelusjumala ja Pallas Athene vaikutti kreikkalaisten puolella. Troijaa ei saatu valloitetuksi, joten lopulta Ithakan kuningas Odysseus keksi käyttää juonta. Kreikkalaiset polttivat leirinsä ja purjehtivat pois. He jättivät leiriinsä suuren puisen hevosen, jonka riemuitsevat troijalaiset veivät voitonmerkkinä kaupunkiin juhliinsa. Kun yöllä oli kaupunki hiljentynyt, kiipesi Odysseus miehineen ulos ontosta puuhevosesta ja avasivat Troijan portit. Muut kreikkalaiset olivat purjehtineet takaisin ja hyökkäsivät nyt turvattomaan Troijaan. Menelaos sai Helenansa takaisin, mutta muuten kaupunki poltettiin ja sen asukkaat tapettiin. Vain jotkut pääsivät karkuun ja pelastuivat joukkomurhasta. Kohde valittiin maailmanperintökohteeksi vuonna 1998. Valintaperusteluna oli kulttuurinen perustelu. TAKAISIN MAAILMANPERINTÖKOHTEITA
|
