Valettan kaupunki
Valettan kaupunki Valettan (tai Vallettan) kaupunki on Maltan saaren suurin kaupunki ja Maltan valtion pääkaupunki. Suur-Valetta on syntynyt 12 pienemmän kaupungin sulautuessa yhteen. Valettan satamaa suojelevat Saint Angelon, Saint Elmon ja Saint Michaelin linnoitukset. Maltan entinen pääkaupunki oli Mdina, jonka kaupunkikuva on keskiaikainen. Malta on ollut historiansa aikana hyvin monen valtakunnan omistuksessa. Maltalaiset ovatkin lukuisien valloittajien jälkeläisistä syntynyttä sekakansaa. Maltan oma kieli on arabian murre, jossa on voimakkaita italian vaikutteita. Malta on ollut foinikealaisten, karthagolaisten, roomalaiset, itä-goottien, itä-roomalaisten, arabien, normannien, espanjalaisten, johanniittojen ristiritareiden, ranskalaisten (Napoleon) ja englantilaisten vallan alla. Malta muuttui johanniittojen päätukikohdaksi sen jälkeen, kun turkkilaisen islamilaisen Solimanin armeija valloitti Rodoksen mahtavan linnoituksen vuonna 1522. Johanniittojen ristiritareiden aika (1530-1798) oli Maltalle kulttuurin kukoistuskautta. Toisen maailmansodan aikana, kun Malta kuului Iso-Britannialle, Saksan ja Italian ilmavoimat pommittivat Valettaa raskaasti. Sitkeästä puolustautumisesta maltalaisille myönnettiin Pyhän Yrjön risti vuonna 1942. Se näkyy yhä Maltan lipussa. Kohde valittiin maailmanperintökohteeksi vuonna 1980. Valintaperusteluna oli kulttuurinen perustelu. TAKAISIN MAAILMANPERINTÖKOHTEITA
|