Verlan ruukki
Verlan ruukki Verla on museona toimiva vanha puuhiomo ja pahvitehdas Jaalassa. Verla hyväksyttiin Unescon maailmanperintöluetteloon vuonna 1996. Luettelossa on vain harvoja teollisuuskohteita. Verla on harvinaisen yhtenäinen 1900-luvun vaihteen teollisuusmiljöö, joka on välttynyt purkamiselta ja lisärakennuksilta, koska Verlan toiminnan lopetus tapahtui pikkuhiljaa väen jäädessä eläkkeelle. Alueella on sama yhtenäinen ilme, jonka viipurilainen arkkitehti Eduard Dippel suunnitteli 1898. Tehdasta ympäröivät entiset työväenasunnot, myllyt, Verlankosken voimala sekä uitto- ja sahaustoimintaan liittyviä rakennuksia. Tehdasalueeseen kuuluu seitsemän rakennusta, jotka alueen omistajan, UPM-Kymmenen, esityksestä suojeltiin rakennussuojelulain nojalla 1992. Itse Verlan puuhiomon historia alkoi ennen nykyisiä rakennuksia. Toiminta alkoi nimittäin jo vuonna 1872. Verlan ruukin perusti vuonna 1872 Sveitsissä opiskellut nuori insinööri Hugo Neumann. Verlan toiminnan alku oli vaatimaton, koska paikka oli hieman syrjäinen, ja niinpä kannattavat kuljetusyhteydet tuottivat ongelmia. Ensimmäinen hiomo tuhoutui tulipalossa vuonna 1876. Vuonna 1882 valmistui uusi hiomo. Puunjalostusteollisuus lähti uudelleen käyntiin ja 1890-luvun tienoilla Verlan pahvi saavutti markkinoilla hyvän maineen. Tuotteina oli puuhiokkeesta valmistettua käsipahvia, pahvilaatikoita, rasioita ja mm. kenkälaatikoita. Vuoteen 1895 mennessä ruukin alue sai koulun, sähkövalot ja puhelinlinjat. Arkkitehtuurin haluttiin olevan laadukasta ja esteettistä ja niinpä rakennukset muurattiin koristeellisiksi ja seiniin muurattiin tiilikuvioita. Vuonna 1906 yhtiö nimettiin Aktiebolag Werla Träslieperi och Pappfabriksi, mutta vuonna 1920 osakkaat myivät tehtaan. Pari vuotta myöhemmin tehdas siirtyi Kymin osakeyhtiölle, jonka omistuksessa se yhä on, nykyään Kymi-yhtiö tunnetaan UPM-Kymene Oy:nä. Verlan pienimuotoinen toiminta kuului menneeseen aikaa, eikä idyllisellä tehtaalla ollut edellytyksiä suurteollista toimintaa varten. Tehdasta ei ryhdytty laajentamaan ja nykyaikaistamaan, mutta tehdas toimi vuoteen 1964, jolloin viimeiset työtekijät jäivät eläkkeelle. Toiminnan loputtua tehdas päätettiin säilyttää kokonaisuudessaan ja kunnostaa museoksi. Verlan alueella on muinaissuomalaisia kalliomaalauksia, joiden luo on opastettu kävelypolku museon alueelta. Verla valittiin maailmanperintökohteeksi vuonna 1996. Valintaperusteluna oli kulttuurinen perustelu 4. TAKAISIN MAAILMANPERINTÖKOHTEITA
|