Ortodoksien yleisesti käyttämä
ns. venäläinen risti.

Lisätietoja venäläisestä rististä.

Seurakuntien toiminta

Seurakunnan toiminnan keskus on jumalanpalvelus. Kirkossa seistään, mutta sairaita ja vanhuksia varten on myös joitain penkkejä. Aina välillä seurakuntalaiset siunaavat itsensä tekemällä kädellä ristinmerkin. Seurakuntalaiset sytyttävät tuohuskynttilöitä ikonien eteen. Tuohus kuvaa rukousta. Ikonin ymmärretään olevan ikkuna näkymättömään hengelliseen maailmaan. Ilman täyttää suitsutuksen tuoksu.

Ortodoksiseen perinteeseen kuuluu pyhien ihmisten kunnioittaminen. Kirkon pyhiksi julistamilta ihmisiltä pyydetään usein esirukouksia, esim. "Pyhä Nikolaos, rukoile Jumalaa meidän puolestamme". Myös ikonit kuvaavat usein pyhiä ihmisiä.

Pääsiäinen on selvästi kirkkovuoden tärkein juhla. Pääsiäistä edeltää paasto, jolloin luovutaan eläinkunnan tuotteiden syömisestä.

Parhaiten kirkko tavoittaa jäsenensä sakramenttien kautta. Sakramentteja on seitsemän: kaste, mirhavoitelu, ehtoollinen, avioliittoon vihkiminen, synninpäästön sakramentti (ns. rippi), papiksi vihkiminen ja sairaan voitelu.

Kirkollisia toimituksia ovat lisäksi kodin, peltojen, tehtaan, auton yms. siunaamiset. Vedenpyhityksessä siunataan koko luonto. Hautaan siunaaminen eroaa luterilaisesta siten, että arkku on auki.

Jumalanpalvelukset ja pyhät toimitukset toimittavat papit. Ortodoksipapit voivat olla naimisissa. Heidän tulee kuitenkin mennä naimisiin ennen pappisvihkimystä. Pappisvihkimyksen jälkeen ei voi enää mennä naimisiin.

Kontiolahden Kristuksen taivaaseen astumisen kirkko
eli Kontiolahden ortodoksinen kirkko.

Ortodoksista rukoushuonetta kutsutaan tsasounaksi.

Praasniekat ovat Karjalassa ortodoksisia kyläjuhlia. Niitä vietetään sen pyhän, jolle kylän kirkko on omistettu, muistopäivänä. Esimerkiksi Iljan praasniekka Ilomantsissa. Ilomantsin ortodoksinen kirkko on siis Pyhän Iljan eli Elian kirkko.

Uspenskin katedraali Helsingissä.

Kirkon hallinto ja talous

Kirkko on jaettu kolmeen hiippakuntaan. Hiippakuntaa johtaa piispa. Piispa on hiippakuntansa pappien esimies ja hengellinen johtaja. Piispat eivät saa olla naimisissa, eli he elävät selibaatissa.

Kuopion piispa on ortodoksisen kirkon arkkipiispa. Nykyinen arkkipiispa on arkkipiispa Leo.

Arkkipiispa Leo

Suomen ortodoksisen kirkon hengellinen johtaja on Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka. Suomen ortodoksisella kirkolla on kuitenkin itsehallinto.

Seurakunnat keräävät tarvitsemansa varat jäseniltään pääsääntöisesti veroilla. Valtio kerää kirkollisveron muun verotuksen yhteydessä ja tilittää rahat sitten seurakunnille.

Luostarit

Luostareilla on keskeinen asema ortodoksisessa uskonelämässä. Heinävedellä on Uuden Valamon munkkiluostari. Lintulan nunnaluostari sijaitsee myös Heinävedellä.

Ortodoksit tekevät retkiä luostareihin. Varsinkin Uuden Valamon munkkiluostari ottaa vastaan paljon vieraita. Ortodoksinuoret ja myös muut ortodoksit käyvät tekemässä työtä luostarien talkooleireillä.

TEHTÄVÄT

1. Kerää yllä olevasta tekstistä 7-10 tärkeintä asiaa ortodoksisesta kirkosta. Lisää jokaiseen asiaan vähintään yksi sitä selittävä asia.
2. Tarkasta tietosi 1 - Helppo tietotesti. Monivalintakysymyksiä.
3. Tarkasta tietosi 2 - Iso tietotesti . 20 kysymystä.

 

LINKIT ULKOPUOLELLE

Suomen ortodoksinen kirkko

Ortodoksisuuden mitä, miksi ja miten.

• Usko
• Sakramentit
• Pyhä ja arki
• Kirkkorakennus
• Säveltaide

Suomen ortodoksiset luostarit

Uuden Valamon luostari - luostarin oma sivu (Heinävesi, Itä-Suomi)

Suomen ortodoksinen arkkihiippakunta

• Hiippakunnat
• Seurakunnat
• Luostarit
• Kirkon historia
• Kirkon hallinto
• Kirkkomuseo
• Järjestöt
• Papiston koulutus
• Linkkejä maailmalle

Oppimateriaalia ortodoksisesta elämästä ( OrtoWeb) - esim.

• Ortodoksinen kirkkovuosi
• Kirkkorakennuksia
• Valamon luostari -verkkotehtävä
• Kirkon alttari ja esineet
• Äitikirkkomme Konstantinopoli -peli
• Ortodoksinen liturgia selostuksin
• Lintulan luostari
• Kirkkosali

Kirkkovuoden tapahtumat ikonien kertomana kaikkine ikoneineen (Varoitus! Yli 900 kt, joten modeemikäyttäjillä kestää pitkään...)

Kirkkovuoden tapahtumat ikonien kertomana -valintasivu

Katolisen, luterilaisen ja ortodoksisen kirkkovuoden vertailu vierekkäisillä palstoilla

TAKAISIN USKONTO SUOMESSA -SIVULLE

_________________________

Venäläinen risti: Suomessa ja Pohjois-Venäjällä ortodoksit käyttävät yleisesti ns. venäläistä ristiä. Siinä on kaksi poikkipuuta enemmän kuin yksinkertaisessa ristissä.
Alhaalla oleva vino poikkipuu kuvaa lautaa, johon Jeesuksen jalat lyötiin kiinni. Samalla se kuvaa Golgatalla Kristuksen kahden puolen olleiden ryöväreiden kohtaloa. Jeesuksen oikealla puolella ollut ryöväri pääsi paratiisiin - häntä kuvaa ylöspäin suuntautuva poikkipuun osa. Toinen ryöväri sen sijaan joutui alas kadotukseen - häntä kuvaa alas suuntautuva poikkipuun osa.
Ristin yläosassa oleva pieni, suora poikkipuu kuvaa roomalaisen maaherran Pontius Pilatuksen ristiin kiinnityttämää Jeesuksen syytettä. Jeesus tuomittiin maanpetoksesta kuolemaan, siksi Pilatus kirjoitutti ristiin: "Jeesus Nasaretilainen, juutalaisten kuningas". Tuo on latinaksi: "Iesus Nazarenus, Rex Iudeorum", lyhennettynä INRI. Ristissä oleva teksti INRI (INBI) tarkoittaa.

Tuohus on mehiläisvahakynttilä. Tuohuksia valetaan Suomessa Lintulan luostarissa.

Ortodoksit puhuvat pyhistä, eivätkä pyhimyksistä, kuten roomalaiskatoliset.

Ilja = Elia.

Hiippa on piispan päähine.

Arkkipiispa ei ole muiden piispojen esimies. hän on "ensimmäinen vertaistensa joukossa". Kaikki piispat ovat siis samanvertaisia eli samanarvoisia. Arkkipiispalla on kuitenkin monia koko kirkkoa koskevia tehtäviä. Siksi hän on myös melko paljon julkisuudessa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

TAKAISIN USKONTO SUOMESSA -SIVULLE