Tampereen baptistikirkko

     BAPTISMIN SYNTY

Baptismi sai alkunsa uskonpuhdistusajalla Manner-Euroopassa syntyneissä kastajaliikkeissä. Baptismi levisi Sveitsistä käsin muualle Eurooppaan, etenkin Hollantiin ja Etelä-Saksaan.

Englannin puritaanien ja separatistien parissa 1600-luvulla syntynyt haarautuma, jonka johtaja oli John Smyth, muodostui tärkeimmäksi baptismin suunnaksi.

1630-luvulla baptismi levisi Amerikkaan, missä se on nykyisin suurin protestanttinen kirkkokunta. Yhdysvalloissa baptismi on jakautunut moniin kirkkokuntiin, jotka eroavat uskonkäsityksistään melkoisesti.

Viime vuosikymmeninä tunnetuimpia baptisteja ovat olleet Yhdysvaltain kansalaisoikeusliikkeen esitaistelija Martin Luther King ja suurista evankelioimiskampanjoistaan kuuluisaksi tullut Billy Graham. Myös USA:n edellinen presidentti Bill Clinton on baptisti. Myös Venäjällä baptisteja on enemmän kuin muita protestanttisten uskontokuntien jäseniä (noin 1 milj.). Muualla Euroopassa baptisteja on toista miljoonaa ja koko maailmassa noin 37 miljoonaa.

     BAPTISMIN TULO SUOMEEN

Suomen ensimmäinen baptistiseurakunta perustettiin 1856 Ahvenanmaalle. Ensimmäinen suomenkielinen seurakunta syntyi 1856 Luvialle. 1889 eriuskolaislain tultua voimaan baptistit erosivat omaksi yhteisökseen. Seurakuntia alkoi syntyä etenkin Pohjanmaalle ja Etelä-Suomen suurimpiin kaupunkeihin.

Suomen baptistiyhdyskunta rekisteröityi 1928. Nykyisin siihen kuuluu n. 2300 jäsentä, joista puolet on kastettuja varsinaisia jäseniä.

Suomenruotsalainen baptistiyhdyskunta rekisteröitiin vasta vuonna 1980. Siihen kuuluu vajaa tuhat jäsentä.

     BAPTISMIN KOROSTUKSET

Baptismi painottaa pitäytymistä Raamattuun. Samoin korostuu omakohtainen uskoontuloa, jota seuraa uskovien (aikuisten) kaste. Kaste toimitetaan yleensä upottamalla ja se ymmärretään lähinnä uskon tunnustamiseksi. Ihminen pelastuu ristin ja Jeesuksen veren kautta. Baptistit korostavat myös Pyhän Hengen toimintaa.
Varsinaista yhteistä uskontunnustusta ei baptisteilla ole.

     BAPTISTINEN SEURAKUNTAELÄMÄ

Jumalanpalvelukset ovat vapaamuotoisia tilaisuuksia, joissa keskeinen osa on Raamatun luvulla, saarnalla ja rukouksella, sekä kuoro- ja yhteislaululla. Lapsille ja nuorisolle on lisäksi omaa toimintaa. Baptisteilla on positiivinen suhtautuminen ylistykseen, ja erityisesti amerikkalaiset kokoontumiset ovat hyvin eläviä.

Baptistikirkko käyttää Suomessa Hengellistä laulukirjaa (sama kuin Vapaakirkolla ja helluntailaisilla) sekä Ylistysvihkoa.

     BAPTISTIKIRKON HALLINTO

Baptistit korostavat uskonnonvapautta ja uskonnollisten yhteisöjen riippumattomuutta valtiosta. Paikallisseurakuntien itsenäisyys nähdään tärkeäksi. Seurakunnan tulee olla tosiuskovien yhteisöksi, joka valvoo seurakuntalaisten elämän puhtautta.

Baptistiyhdyskunnan ylin päättävä elin on edustajainkokous, joka valitsee muut hallintoelimet. Alueellisesti jakautuu piireihin.

Seurakunnan ylin päättävä elin on seurakuntakokous. Se valitsee seurakunnan johtoon vanhemmiston, sekä pastorin ja diakonit. Sisälähetystyössä toimii kiertäviä evankelistoja.

Baptistiyhdyskunnalla on oma saarnaajakoulu, ja se julkaisee Kodin Ystävä -lehteä.

Baptistit eivät ole Suomen ekumeenisessa neuvostossa, mutta ovat Suomen vapaitten kristittyjen neuvoston jäseniä. Suomen baptistiyhdyskunta kuuluu Baptistien maailmanliittoon.

LINKIT ULKOPUOLELLE

Suomen baptistiyhdyskunnan nettisivu. Suomen baptistiyhdyskunta

 

TAKAISIN VAPAAT SUUNNAT -SIVULLE