|
Helluntaiherätys Erikseen vai yhdessä? Helluntaiherätyksessä korostettiin aiemmin yksittäisten seurakuntien itsenäisyyttä niin paljon, että Suomen Helluntaikirkko syntyi vasta 2000-luvun alussa. Helluntaikirkkoon on kuitenkin liittynyt vasta osa Suomen helluntaiseurakunnista. Koko helluntailiikettä yhdistävää keskusorganisaatiota ei ole.
OPPI Vasta vuonna 2001 helluntaiherätys hyväksyi yhteisen uskontunnustuksen. Aiemmin ajateltiin, että Raamattu riitti uskontunnustukseksi.
Taitaa Tapsa lukea kysymyslappuja. Huomaa taululla olevat helluntaiseurakuntien perusopetukset.
HISTORIA Los Angelesissa syntyi vuonna 1906 herätys mustan pastorin W.J. Seymourin kautta. Seymourin seurakunnassa koettiin monenlaisia hurmosilmiöitä: kielilläpuhumista, profetointia ym. Herätys levisi Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Jo samana vuonna liike levisi kolmeen maanosaan: Amerikkaan, Eurooppaan ja Aasiaan. Samanaikaisesti Los Angelesin tapahtumien kanssa puhkesi samantyyppisiä herätyksiä eri puolilla maailmaa. Kaikissa näissä oli yhteisenä tekijänä kielilläpuhuminen ja profetoiminen. Pyhän Hengen toiminta kaikkine ilmiöineen ei ole pelkästään helluntaiherätyksen erityisoppi, vaan samoja ilmiöitä oli jo apostolien aikana. Helluntaiherätys kuitenkin leimattiin "hurmosilmiöksi", vaikka Pyhän Hengen vuodatusta, kielilläpuhumista ja profetoimista on esiintynyt melkein kaikissa kristillisissä kirkkokunnissa mm. herätysten yhteydessä. Vanhojen kirkkojen ovien sulkeutuminen ei kuitenkaan tukahduttanut syntynyttä herätystä, vaan olosuhteiden pakosta syntyi uusi herätysliike, jota alettiin kutsua helluntaiherätykseksi. Helluntailaisuudesta tuli heti alussa kansainvälinen liike. Yksi merkittävimmistä helluntaipioneereista oli englantilaissyntyinen, Norjassa toiminut metodistipastori Thomas Ball Barratt. Hän koki Pyhän Hengen kasteen ja kielilläpuhumisen vuonna 1906. Barratt vaikutti herätyksen leviämiseen mm. Englantiin, Tanskaan ja Saksaan. Hän ajautui kuitenkin välirikkoon metodistikirkon kanssa juuri karismaattisten ilmiöiden takia. Hän on tyypillinen esimerkki helluntaiherätyksen alkuajoilta siitä, ettei hänellä ollut aikomusta perustaa uutta kirkkokuntaa. Hän halusi, että karismaattisuus voisi vaikuttaa jo olemassa oleviin kirkkoihin. Barratt oli aluksi lapsikasteen kannalla. TULO SUOMEEN Helluntaiherätys tuli ensiksi Suomen ruotsinkielisten keskuuteen. He pyysivät Barrattia vierailulle Suomeen ja hän tuli vuonna 1911. Barrattin ensivierailun aikana mm. Helsingissä täyttyi muutama ihminen Pyhällä Hengellä ja myöhemmin muutama lisää. Vaikka käynti ei ollutkaan suoranainen läpimurto, jäljelle jäi yhtenäinen samaa kokemusta etsivä joukko. Barrattin lähdettyä helluntaimieliset jatkoivat rukouskokouksia. Syksyllä 1912 entinen pelastusarmeijan upseeri Olsen-Smidt vieraili Suomessa pitämässä kokouksia. Ihmisiä tuli uskoon ja henkikasteita koettiin. Kesällä 1912 uusi suuntaus otti ensimmäiset askeleet erillisen herätysliikkeen tiellä. Silloin pidettiin kastetilaisuuksia, vietettiin ehtoollista ja jopa lähetettiin oma lähetystyöntekijä. Myös Barrattin lehti Korsets Seie alkoi ilmestyä suomeksi nimellä Ristin Voitto. Vaikka Barrat oli aluksi lapsikasteen kannalla, otti Suomen helluntaiherätys eri linjan. Pohjanmaan ruotsinkielinen helluntaiherätys oli alusta asti baptististisella kannalla. Helluntailiikkeen ensimmäisistä työntekijöistä monet kuuluivat vielä eri liikkeisiin: baptisteihin, metodisteihin jne. Uusi liike oli siis vasta hahmottumassa. Pioneerien joukossa oli myös naisia, jotka eivät varsinaisesti saarnanneet, mutta tukivat työtä tulkaten, järjestäen kokouksia, majoittaen puhujia jne. Vuosina 1912-14 helluntailiike levisi voimakkaasti baptistien keskuuteen ja mm. Karjalaan. Leviämisen myötä kesäjuhlat ja raamattupäivät saivat yhä suuremman merkityksen. LÄHETYSTYÖ Nykyään lähetyskursseja järjestetään Helluntaiherätyksen Raamattu- ja Lähetysopistossa Isossa Kirjassa Keuruulla. Helluntaiseurakuntien lähetystyötä palvelee Suomen Vapaa Ulkolähetys ja sen vastaava ruotsinkielinen järjestö. Perinteisen lähetystyön ohessa on useilla kentillä tehty myös sosiaalista työtä. 1970-luvulla perustettiin valtion avustamaa kehitysaputyötä varten Lähetyksen Kehitysapu, LKA. Oma lähetystyöhaaransa on Hyvän Sanoman Radio (entinen IBRA), joka avustaa monien lähetysmaiden radiotyössä. Hyvän Sanoman Radio on viime vuosina laajentanut voimakkaasti venäjänkielistä radio- ja televisiotyötä entisen Neuvostoliiton alueella. LEHDET, KIRJAT JA ÄÄNITTEET Helluntaiherätyksellä oli kustannustoimintaa heti alusta lähtien. Tammikuusta 1912 alkoi ilmestyä Barrattin toimittama lehti Korsets Seier, suomeksi Ristin Voitto. Lehti otetiin vuonna 1922 herätyksen päääänenkannattajaksi. Vuonna 1926 perustettiin kustannusliike Ristin Voitto, jonka ensimmäinen tehtävä oli Herramme tulee -laulukirjan kustantaminen. Siitä lähtien on lehti- ja kirjakustannustoiminta kasvanut useaan kymmeneen nimikkeeseen vuodessa. Myöhemmin mukaan on tullut myös äänitekustannus. Tällä hetkellä Aika Oy -kustannus on yksi maamme suurimmista kristillisistä kustantamoista.
Musiikilla on
aina ollut tärkeä sija helluntaiherätyksen toiminnassa.
Edelleen ilmestyvän Ristin Voitto -lehden levikki on nykyään noin 20.000 kappaletta. Vuonna 1929 alettiin kustantaa Hyvä Paimen -lastenlehteä ja 1942 evankelioivaa, Hyvä Sanoma -lehteä, jotka molemmat ilmestyvät edelleen. KOKOONTUMISET Helluntaiseurakuntien yhteyttä palvelevat kerran vuodessa kokoontuvat talvipäivät ja kaksi kertaa vuodessa kokoontuvat maakunnalliset työntekijäpäivät. Näiden lisäksi pidetään mm. joka juhannuksena kesäkonferenssi ja maakuntajuhlia eri maakunnissa. Helluntaiherätys on jäsenistöltään selvästi naisvaltainen. Vuoden 1981 lopussa naisten osuus oli 68 prosenttia. Vuoden 1985 loppuun mennessä osuus oli laskenut 64,2 prosenttiin. Keskimäärin siis vain joka kolmas helluntailainen on mies.
TAKAISIN VAPAAT SUUNNAT -SIVULLE
|
