|
Virva, helluntailainen nuori, kertoo
Sisaren elämän muuttuminen Olin yhdeksännellä luokalla kun kaksoissiskoni tuli uskoon. Vaikka äitini oli ollut uskossa jo monta vuotta, vasta siskoni uskoontulo herätti minut ajattelemaan, olisiko niin paljon puhuttu Jumalan rakkaus sittenkin totta. Ennen olin ajatellut, että uskoontulo muuttaisi "villin ja vapaan" ihmisen, niin kuin minut, säädyllisen rauhalliseksi ja sääntöihin sidotuksi tiukkapipoksi. Mutta siskossani näin jotain aivan muuta: vapauden, syvän ilon ja rauhan. Tässäkö kaikki? Elämässäni kaikki oli paremmin kun hyvin: kavereita oli paljon, koulussa pärjäsin, kotona oli hyvä olla, kaikin puolin oli hauskaa. Silti sisimmässäni tunsin, että minulta puuttui jotain. Elämässä ei ollut mitään tarkoitusta - kuitenkin kuolisin jonain päivänä ja kaikki päättyisi. Siinäkö kaikki olisi, ajattelin. Täytyy olla jotain todellisempaa ja suurempaa. Uskoontulo Seuraavana kesänä siskoni sai minut lähtemään helluntaiseurakunnan nuorten leirille. Siellä oli joka ilta rukouskokous. Tunsin, että minun oli pakko päästä sinne ja niin päätin mennä. Paikassa, jossa ihmiset ylistivät ja rukoilivat oli voimakas Jumalan läsnäolo. En ollut koskaan kokenut mitään sellaista. Tunsin itseni maailman syntisimmäksi ihmiseksi ja pystyin vain itkemään. Luokseni tuli joku nainen ja kysyi halusinko saada syntini anteeksi ja antaa elämäni Jeesukselle. Vastasin: "Haluan!" Nainen rukoili ja Jumalan rakkaus ja voima täytti minut. Tunsin kuinka Jeesus nosti taakan sydämestäni; tulin täyteen rakkautta, vapautta, rauhaa ja käsittämätöntä iloa. Jeesuksen merkitys Olen nyt 20-vuotias ja olen nähnyt Jumalan ihmeitä omassa ja ystävieni elämässä ympäri maailmaa. Jos pitäisi lyhyesti kertoa, millainen Jeesus on, sanoisin, että Hän on todellinen rakkaus.Häntä jokainen tarvitsee. Ja vain Hän voi täyttää ihmisen sydämen kaipuun.
TEHTÄVÄT
|