|
|
Tulosta! |
Olet varmasti kuullut otsikossa olevat sanat useita kertoja eri yhteyksissä. Ne ovat juuri niitä termejä, joita kuulee jatkuvasti, mutta niiden sisältö jää hämäräksi. Kun puhutaan etiikasta ja moraalista, haetaan yleensä vastausta kysymykseen, mikä on oikein ja mikä väärin. Etiikka ja moraali ovat synonyymejä. Niiden kantasanat ovat kuitenkin eri kielistä: sana etiikka tulee kreikan sanasta ethos (= tapa, tavat) ja moraali latinan sanasta mos, moris (= tapa, tavat). Yleensä on tapana tehdä moraalin ja etiikan välille sävyero siten, että moraalilla tarkoitetamaan käytännön elämään liittyviä kysymyksiä oikeasta ja väärsätä. Kun etiikka puolestaan viittaa teoreettisempaan pohdiskeluun tai kokonaisiiin teorioihin (esimerkiksi kristillinen etiikka).
Vaikka etiikka ja moraali kuulostavat arkielämälle vierailta käsitteiltä, näin ei kuienkaan ole. Päivittäin joudut tilanteisin, joissa teet moraalisia päätöksiä. Usein et itse edes huomaa niitä. Pohdit esimerkiksi aamulla lähdetkö liikuntatunnille, kun ohjelmassa on luistelua ja ulkona on pimeää ja liukasta etkä jaksaisi raahata luistimia mukanasi. Tai koulun taksvärkkipäivänä mietit, mitä hyötyä minulle on koko päivästä?
Arviomme oikeasta ja väärästä perustuvat asioihin, joita pidämme tärkeinä. Näitä kutsutaan arvoiksi. Arvoja voivat olla esimerkiksi rakkaus, tasa-arvo, työ, terveys, turvallisuus.
Koska emme elä yksin täällä maailmassa ja voi itsekkäästi toteuttaa omia arvojamme, tarvitsemme yhteisesti sovittuja eettisiä pelisääntöjä. Näitä ovat esimerkikisi lait. Ne heijastavat yhteisön yhteistä (tai ainakin enemmistön) käsitystä oikeasta ja väärästä. Lakien taustalla on laajempia ihmiskunnan yhteisiä periaatteita, jotka eivät ole lakien tapaan tiiviisti kulttuuriin sidottuja. Näitä ovat mm 10 käskyä ja Jeesus Nasaretilaisen Vuorisaarnassaan opettama Kultainen sääntö: " Kaikki, mitä haluatte ihmisten teille tekevän, tehkää te samoin heille." (Matt. 7:12).
|
|
|
Teksti Timo Laulaja. Kirjoittaja on uskonnon lehtori
10.9.2010 kl2010 19.41 EET