Webmaster Webmaster
Verkkopolku.com | Opintoverkko 3 | Extra.opintoverkko.fi Opinto.net

Edelliselle sivulle | Aineryhmän pääsivulle | Pääsivulle



Kulttuuriperintöopetus



Luostarit


Johdanto | Naantali | Kökar | Rauma | Valamo | Lintula | Turun birgittalaisluostari



Naantali



Naatalin birgittalaisluostari perustettiin vuonna 1438 Maskuun Turun lähettyville. Luostarijärjestön perustaja oli ruotsalainen aatelisnainen Pyhä Birgitta, jonka naisluostarijärjestön pääpaikka oli Vadstenassa Ruotsissa. Perustetun luostarin nimeksi tuli Vallis Gratiae, eli suomeksi Armon laakso. Luostari siirrettiin vuonna 1445 silloisen Raision alueelle, mutta kuningas määräsi perustettavan uuden kaupungin luostarin ympärille. Kaupungin nimeksi annettiin sama Vallis Gratiae, joka on ruotsiksi Nådendal, ja siitä vääntyi suomalainen Naantali-nimi. Luostarihistoria näkyy Naantalissa vieläkin mm kaupungin vaakunassa, jossa on kirjaimet VG.


Kaupungin nykyinen kirkko on entinen luostarikirkko, joka on ainoa jäljellä oleva rakennus luostarista. Kirkon ympärillä oli lukuisia muitakin rakennuksia, jotka ovat myöhemmin hävinneet. Myös kirkko oli luostariaikaan toisenlainen, kirkon alttari oli toisessa päässä kuin nykyään, ja seinällä oli puiset parvet, joilla nunnat olivat kirkossa. Varsinaiseen kirkkosaliin nunnat pääsivät kaksi kertaa, nunnaksi vihittäessä ja omissa hautajaisissaan. , Luostari oli kaksoisluostari, jossa oli 60 sisarta, 13 pappismunkkia, 4 diakonia ja 8 maallikkoveljeä. Luostarin väen määrä samoin kuin toiminta oli määrätty Pyhän Birgitan luostariohjesäännössä. Luostarin johtajana oli abbedissa. Nunnien ja munkkien asuinsijat ja ruokatilat olivat erillään toisistaan.


Elämä luostarissa oli kurinalaista. Sisaret elivät luostarissa mietiskellen ja rukoillen, mutta myös töitä tehtiin. Naisten töitä olivat puutarhanhoito ja koruompelu. Sisar Birgitta Amundintytär teki Huittisten kirkon alttarin reunavaatteen, joka kertoo Pyhän Birgitan elämästä, reunavaatetta säilytetään nykyisin Kansallismuseossa. Nunnat opettivat myös lääkekasvien ja -yrttien viljelyä ja käyttöä. Munkkiveljet pitivät kansankielisiä saarnoja, toimivat luostarin asukkaiden ja pyhiinvaeltajien rippi-isinä, ja lukivat sekä käänsivät hartauskirjoja latinasta ruotsiksi.


Naantalin luostarin lopetti Ruotsin kuningas Kustaa Vaasa. Naantalin birgittalaisluostari revittiin maan tasalle vuonna 1591, vain luostarikirkko säästettiin. Kirkko on edelleen seurakunnan vakituisessa käytössä. Kirkon torni on myöhempää tekoa.







Teksti Harri Peltomaa. Teologian maisteri. Uskonnon ja psykologian opettajana lukiossa vuodesta 1997 Heinolassa, Jyväskylässä ja Asikkalassa. Koulutussuunnittelua Opetusalan koulutuskeskuksessa, opetustehtäviä ja Internet-tuotesuunnittelua Suomen Urheiluopistolla. Opintoverkon perustaja ja toimitusjohtaja.




Tulosta artikkeli | Lähetä artikkeli tutulle | Lähetä sähköpostia artikkelin kirjoittajalle
About.com | Google | Altavista | IGS-tietohuoltoasema | Yahoo



Maailmanperintökohteet

Kansallismaisemat

Taiteilijakodit

Luostarit

Ruukit

Valtiolliset rakennukset




Katso myös nämä:


About.com

iGS - Helsingin kaupunginkirjaston tietopalvelu





Hae Opinto.netistä

 

 


Näytä sivulla:



 


Opintoverkko


Sivujen katselemiseen suosittelemme Internet Explorerin, Netscape Navigatorin tai Operan uusimpia versioita.
Webmaster Copyrights Opintoverkko, 2000-2002. WWW-tuotanto Tuomo-Media, 2002.