Webmaster Webmaster
Verkkopolku.com | Opintoverkko 3 | Extra.opintoverkko.fi Opinto.net

Edelliselle sivulle | Aineryhmän pääsivulle | Pääsivulle



Psykologia



Kognitiivinen psykologia


Oppimisstrategiat



Strategia on toimintatapa tai keino, jolla pääsee tavoitteeseen. Oppimisstrategian avulla pyritään oppimaan. Erilaisissa tehtävissä ja oppiaineissa tarvitaan erilaisia strategioita. Pintasuuntautunut strategia johtaa pikkutarkkaan asioiden opetteluun; pintasuuntautunut opiskelija opettelee asioita ulkoa eikä yritä ymmärtää asioiden välisiä yhteyksiä.
Syväsuuntautunut oppija puolestaan pyrkii kokonaisuuksien hallintaan. Hän tekee itselleen esim. muistiinpanoja tai mind mappeja, jotta ymmärtäisi asioiden väliset yhteydet. Syväsuuntautunut strategian avulla asioita muistaa paremmin, koska opittua työstetään ja uutta tietoa yhdistetään vanhaan tietoon.

Marja Vauras (1991) on tutkinut Suomessa erilaisia oppimisen strategioita. Hän puhuu viidestä erilaisesta strategiasta.
1) Holistinen strategia
Oppija käsittelee opittavaa asiaa kokonaisuutena ja yrittää luoda siitä kokonaiskuvan. (Vert. syväsuuntunut strategia)
2) Meristinen strategia
Oppija käsittelee asiat peräkkäisinä itsenäisinä kokonaisuuksina.
3) Atomistinen strategia
Oppija keskittyy yksityiskohtiin, eikä pyri isojen kokonaisuuksien hallintaan. (Vert. pintasuuntautunut strategia)
4) Serialistinen strategia
Oppija pyrkii jäsentämään asiat jonkin itselleen sopivan periaatteen nojalla, esim. aikajärjestyksessä.
5) Transformaatiostrategia
Oppija muokkaa, arvioi ja analysoi opittavaa asiaa. Hän myös sitoo asiat omiin tietoihinsa. Esim. aineistoaineessa tällainen strategia on hyvä.

OPISKELUATTRIBUUTIOT


Ihmisillä on tarve selittää omaa ja muiden toimintaa. Tämä lisää itsensä hallinnan tunnetta. Syyselityksiä sanotaan attribuutioiksi.

Attribuutioilla oletetaan olevan 3 ominaisuutta:
1) syyn sijainti
sisäinen (itsessä) - ulkoinen (muissa, sattumassa)
2) syyn pysyvyys
pysyvä (aina tapahtuva) - tilapäinen
3) syyn kontrolloitavuus
kontrolloitava (pystyy itse vaikuttamaan tapahtumaan) - kontrolloimaton

Opiskelussa syyselitykset liittyvät keskeisesti onnistumis- ja epäonnistumistilanteisiin. Jos esim. koulumenestystä selitetään sisäisillä syillä, eli ajattelee niin, että on itse omalla työllään ansainnut menestyksen, itsetunto kasvaa. Jos taas menestymistä pidetään muiden aiheuttamana tai sattumana ja epäonnistumista puolestaan itsestä johtuvana, itsetunto ennemmin laskee. Alemmuudentuntoa lisää myös se, jos epäonnistumista pidetään pysyvänä asiana tai jos ei itse pysty jotenkin vaikuttamaan asiaan. Jos tuntee itse voivansa vaikuttamaan opiskeluun (kontrolloitavuus), opiskelumotivaatiokin yleensä kasvaa. Oppija ottaa tällöin itse vastuuta oppimisestaan.







Teksti Harri Peltomaa. Teologian maisteri. Uskonnon ja psykologian opettajana lukiossa vuodesta 1997 Heinolassa, Jyväskylässä ja Asikkalassa. Koulutussuunnittelua Opetusalan koulutuskeskuksessa, opetustehtäviä ja Internet-tuotesuunnittelua Suomen Urheiluopistolla. Opintoverkon perustaja ja toimitusjohtaja.




Tulosta artikkeli | Lähetä artikkeli tutulle | Lähetä sähköpostia artikkelin kirjoittajalle
About.com | Google | Altavista | IGS-tietohuoltoasema | Yahoo



Psykologia


Johdantokurssi psykologiaan

Psykologin koulutus ja työ

Psykologinen tutkimus


Kognitiivinen psykologia

Mitä kognitiivinen psykologia on?

Automaattisen oppimisen muotoja

Nykyinen oppimiskäsitys

Luovuus

Muisti

Ongelmanratkaisu

Oppimisstrategiat

Siirtovaikutus oppimisessa


Neuropsykologia

Miten aivoja tutkitaan?

Aivojen rappeutuminen

Oppimisvaikeudet neurologisten syiden vuoksi

Kielen ja puheen neurologiaa

Neuropsykologinen kuntoutus





Katso myös nämä:


About.com

iGS - Helsingin kaupunginkirjaston tietopalvelu





Hae Opinto.netistä

 

 


Näytä sivulla:



 


Opintoverkko


Sivujen katselemiseen suosittelemme Internet Explorerin, Netscape Navigatorin tai Operan uusimpia versioita.
Webmaster Copyrights Opintoverkko, 2000-2002. WWW-tuotanto Tuomo-Media, 2002.