Webmaster Webmaster
Verkkopolku.com | Opintoverkko 3 | Extra.opintoverkko.fi Opinto.net

Edelliselle sivulle | Aineryhmän pääsivulle | Pääsivulle



Psykologia



Neuropsykologia


Miten aivoja tutkitaan?



Erilaisilla aivojen kuvantamislaitteilla voidaan saada tietoa ihmisen toiminnan hermostollisesta perustasta, esimerkiksi siitä, mitä aivoissa tapahtuu lukemisen aikana. Aivoprosessien kokeellinen eristäminen on kuitenkin vaikeaa, koska ihmismielessä tapahtuu samanaikaisesti paljon eri asioita. Esimerkiksi, kun luemme, emme vain havainnoi kirjaimia näköaistin kautta, vaan lukeminen herättää meissä mielikuvia, muistoja ja on vaikea erottaa, mikä näistä liittyy juuri tietyn aivojen kohdan aktivoitumiseen.

Aivojen toiminnan tutkimuksen vanhimpia menetelmiä on elektroenkefalogrammi eli EEG (aivosähkökäyrä). Sillä mitataan aivojen sähköistä toimintaa pään pinnalle asetettujen elektrodien avulla. EEG:n avulla on pystytty esim. erottamaan unesta eri vaiheita. Aivojen sähköisen toiminnan on huomattu vaihtelevan läpi yön erilaisten selvästi erotettavissa olevien vaiheiden kautta. EEG:n avulla on saatu selville myös esim. epilepsiaan liittyvää poikkeuksellista aivojen sähköistä toimintaa. EEG:n puutteena on melko huono paikantamistarkkuus. EEG-laitteita on kaikissa suurissa sairaaloissa.

Aivojen sähköistä toimintaa voidaan tutkia myös mittaamalla magneettisia kenttiä, joita aivojen sähköiset virrat synnyttävät. Tämän magneettienkefalografian (MEG) ovat kehittäneet suomalaiset Helsingin teknillisen korkeakoulun kylmälaboratorion tutkijat. MEG ei ole niin herkkä mittausten aikana tapahtuville liikkeille kuin EEG ja sillä voidaan paikallistaa myös syvempien aivoalueiden osallistumista aktivaation syntyyn noin puolen senttimetrin tarkkuudella. MEG-menetelmän huono puoli on sen kalleus ja laitteita onkin lähinnä isommissa aivotutkimuskeskuksissa.

Magneettiresonanssikuvantamisen (MRI = magnetic resonance imaging) avulla saadaan tarkkoja kuvia aivojen rakenteesta. Siinä suunnataan voimakas magneettikenttä aivoihin ja sen avulla voidaan muodostaa kolmiulotteinen kuva aivojen rakenteesta hyvinkin tarkasti. MRI-menetelmää soveltuu osittain huonosti lapsille, koska magneettikentän synnyttämisestä tulee kova melu.

Tietokonetomografiassa röntgensäteitä lähetetään päähän joka suunnasta ja näin tutkittavan aivoista saadaan viipalemainen kuva. Tällä saadaan selville esim. aivokasvaimen tarkka sijainti.

Positroniemissiotomografia (PET) perustuu aivojen aineenvaihdunnan ja verenkierron alueellisten muutosten kuvantamiseen, myös syvällä aivojen sisällä. Verenkierto ja aineenvaihdunta vilkastuvat niissä aivojen kohdissa, joissa hermosolujen toiminta vilkastuu. Tutkimuksessa elimistöön ruiskutetaan pieni määrä radioaktiivista merkkiainetta, yleensä glukoosia, joka hakeutuu alueille, missä sokeria tarvitaan eniten eli sinne, missä toiminta on vilkasta. Kun esimerkiksi katsellaan kuvia, verenkierto vilkastuu aivojen takaosissa, jossa näköalueet sijaitsevat. PET-menetelmän avulla on saatu selville myös erilaisten häiriöiden tai sairauksien neurologista perustaa. On esim. saatu tutkimustuloksia, joiden mukaan tarkkaavaisuushäiriöistä kärsivillä ei ilmenisi oikeanpuoleisen otsalohkon aktiivisuutta valppautta vaativissa tehtävissä siinä määrin kuin niillä, joilla ei ole tarkkaavaisuushäiriötä. Suomessa PET-kuvauslaitteita ei ole paljon, esim. MRI on yleisempi ja halvempi menetelmä. PET:n käyttö on mm. Yhdysvalloissa ollut kiellettyä lapsilla radioaktiivisuudelle altistumisen takia ja aikuisillakaan toistomittauksia ei suositella.


Lähteenä Lyytinen, H. (1997). Aivojen kuvantamismenetelmät oppimisvaikeuksien neuropsykologisessa diagnostiikassa. Teoksessa T. Ahonen, T. Korhonen, T. Riita, M. Korkman & H. Lyytinen (toim.), Aivot ja oppiminen. Kliinistä lastenneuropsykologiaa. Jyväskylä: Atena.







Teksti Harri Peltomaa. Teologian maisteri. Uskonnon ja psykologian opettajana lukiossa vuodesta 1997 Heinolassa, Jyväskylässä ja Asikkalassa. Koulutussuunnittelua Opetusalan koulutuskeskuksessa, opetustehtäviä ja Internet-tuotesuunnittelua Suomen Urheiluopistolla. Opintoverkon perustaja ja toimitusjohtaja.




Tulosta artikkeli | Lähetä artikkeli tutulle | Lähetä sähköpostia artikkelin kirjoittajalle
About.com | Google | Altavista | IGS-tietohuoltoasema | Yahoo



Psykologia


Johdantokurssi psykologiaan

Psykologin koulutus ja työ

Psykologinen tutkimus


Kognitiivinen psykologia

Mitä kognitiivinen psykologia on?

Automaattisen oppimisen muotoja

Nykyinen oppimiskäsitys

Luovuus

Muisti

Ongelmanratkaisu

Oppimisstrategiat

Siirtovaikutus oppimisessa


Neuropsykologia

Miten aivoja tutkitaan?

Aivojen rappeutuminen

Oppimisvaikeudet neurologisten syiden vuoksi

Kielen ja puheen neurologiaa

Neuropsykologinen kuntoutus





Katso myös nämä:


About.com

iGS - Helsingin kaupunginkirjaston tietopalvelu





Hae Opinto.netistä

 

 


Näytä sivulla:



 


Opintoverkko


Sivujen katselemiseen suosittelemme Internet Explorerin, Netscape Navigatorin tai Operan uusimpia versioita.
Webmaster Copyrights Opintoverkko, 2000-2002. WWW-tuotanto Tuomo-Media, 2002.