Webmaster Webmaster
Verkkopolku.com | Opintoverkko 3 | Extra.opintoverkko.fi Opinto.net

Edelliselle sivulle | Aineryhmän pääsivulle | Pääsivulle



Maailmanuskonnot



Buddhalaisuus: Syntyhistoria ja levinneisyys


Syntyhistoria ja levinneisyys | Oppi ja pyhä kirja | Temppelit ja pyhät ihmiset | Elämäntavat ja uskonnon harjoittaminen | Suuri turistitehtävä |




Buddhalaisuuden levinneisyyttä sekä buddhalaisuuden merkittäviä paikkoja voit tarkastella klikkaamalla alleviivattuja sanoja.


Buddhalaisuus syntyi Intiassa 500-luvulla ekr prinssi Gautaman löydettyä vastauksen elämän kysymyksiin. Prinssi Gautama sai arvonimen Buddha, valaistunut. Hänen oppilaansa levittivät Buddha sanomaa, ja uusi uskonto, buddhalaisuus, sai paljon kannattajia. Buddhalaisuus levisi Intiasta kaikkiin suuntiin. Noin 400-luvulla jkr buddhalaisuudella oli vahva asema nykyisen Pakistanin ja Afganistanin alueella, joista se joutui väistymään islaminuskon alta. Kiinassa buddhalaisuus sekoittui Kiinan perinteisiin uskontoihin saaden erityisen kiinalaisen muodon. Tiibetin buddhalaisuus on nimeltään lamalaisuus. Japaniin buddhalaisuus saapui 600-luvulla jkr ja sai vahvan aseman, Japanissa useimmat ovat nykyäänkin sekä sintolaisia että buddhalaisia. Afrikkaan ja länsimaihin, Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin buddhalaisuus ei ole juurikaan juurtunut.


Buddhalaisten maiden ominaispiirteitä


Ajanlasku


Buddhalainen ajanlasku alkaa Buddhan syntymästä, ja on 543 vuotta kristillistä ajanlaskua edellä. Buddhalaisissa maissa käytetään kiinalaista ajanlaskua buddhalaisen ajanlaskun ohella. Kiinalaisessa kalenterissa vuodet ovat nimetty eläinten mukaan, eläimiä on kaksitoista. Lisäksi on viisi elementtiä, jotka ovat vesi, tuli, maa, puu ja rauta. Näin kiinalainen kalenteri toistuu 60 vuoden välein (kaksitoista eri eläinten vuotta kertaa viisi eri elementtiä).


Kiinalaisen kalenterin mukaiset eläinten vuodet:

2001
Käärme
2002
Hevonen
2003
Pukki
2004
Apina
2005
Kukko
2006
Koira
2007
Sika
2008
Rotta
2009
Puhveli
2010
Tiikeri
2011
Jänis
2012
Lohikäärme

Tavat ja pukeutuminen


Ystävällinen ja hymyilevä asenne on tärkeää Kaakkois-Aasian buddhalaisissa maissa. Pidetään tärkeänä kohteliaisuutena, että omilla huolilla tai väsymyksellä ei rasiteta muita. Siisteyttä pidetään tärkeänä. Perinteinen asu on nimeltään sarong, joka on hamemainen iso vaate, joka kiedotaan ympärille ja sidotaan vyöllä kiinni. Jalkapohjien kääntäminen ihmistä kohti on epäkohteliasta.


Tervehtiminen


On tärkeää tervehtiä oikealla tavalla. Wai-tervehdyksessä ihminen liittää kämmenensä yhteen kasvojen edessä, ja kumartaa syvään. Alempiarvoinen (esim nuorempi) tervehtii ensin, tervehtiessä käytetään etunimiä.


Buddhalaisia symboleja ja tunnusmerkkejä


Buddhan elämänkerta


Buddhan elämästä ei tiedetä kovin paljoa varmaa tietoa. Ensimmäisiä elämäkerrallisia tietoja on kolmannelta vuosisadalta eKr. Sitä ennen Buddhan elämään liitettiin monia legendoja ja uskomuksia, joten on vaikeaa erottaa historiallisia tosiasioita legenda-aineistosta. Kuitenkin Buddhan elämän pääpiirteet ovat melko yhteneviä kaikissa lähteissä. Buddha oli kuningas Suddhodanan poika, joka eli ylellistä elämää hallitsi Koillis-Intiassa. Hänen äitinsä kuningatar Mahamaya näki kerran unen, että jumala valkoisen elefantin hahmossa tunkeutui hänen oikeaan kylkeensä. Kymmenen kuukautta myöhemmin syntyi prinssi Siddhartha. Toinen enneuni kertoi, ettei prinssi saisi nähdä kärsimystä, tai hänen elämänsä muuttuisi. Prinssi eli ja kasvoi vailla huolia, ja avioitui 16-vuotiaana. Hän sai Rahula-nimisen pojan, josta myöhemmin tuli munkki.


Loistelias hovielämä ei tyydyttänyt Siddharthaa. Kun hän oli 29-vuotias, jumalat lähettivät hänelle neljä merkkiä. Hän näki vanhuksen, sairaan, kuolleen ruumiin ja askeetin, jotka kuvastivat maailmassa olevaa kärsimystä, eli vanhuutta, sairautta, kuolemaa, sekä keinoa näistä vapautumiseen, nimittäin kuolemattomuuteen pyrkimistä kieltäytymisen tien kautta . Prinssi päätti heti muuttaa elämäntapansa. Hän ajoi päänsä paljaaksi ja hankki todellisen askeetin kahdeksan merkkiä: kolme munkinkaapua, kerjäläisen kulhon, partaveitsen, neulan, vyön ja siivilän. Hän muutti Magadhan alueelle Koillis-Intiaan, missä hän viiden askeetin kanssa eli askeettista elämää ja paastosi. Paastottuaan äärimmäisyyksiin saakka Siddhartha huomasi sen turhaksi, ja luopui ankarasta elämäntavastaan. Tällöin hänen munkkitoverinsa pettyivät häneen, ja jättivät Siddharthan. Siddhartha kylpi ja joi kupillisen maitoa. Hän ymmärsi saavuttaneensa valaistumisen oikean oivalluksen kautta. Hän asettui bodhipuun eli valaistuksen puun alle. Kuoleman jumala Mara yritti turhaan houkutella häntä pois mietiskelystä, jonka aikana hänelle selvisi kaikki tieto. Hän sai tiedon aikaisemmista olemassaoloistaan, jumalallisesta silmästä ja syyn ja seurauksen laista. Siddharthasta oli tullut Buddha, valaistunut.


Loppuelämänsä Buddha käytti oppinsa julistamiseen. Benaresin (nyk. Varanasi) puistossa hän kävi Benaresin saarnan nimellä tunnetun kuuluisan keskustelun niiden askeettien kanssa, jotka olivat hylänneet hänet. Buddhan saarnan kuultuaan he ryhtyivät hänen oppilaikseen. Buddha vietti 20 valaistumisensa jälkeistä vuotta saarnaten. Buddha kuoli ruokamyrkytykseen, jota pidetään kuoleman jumalan Maran aiheuttamana. Hänen ruumiinsa poltettiin ja tuhka kätkettiin kahdeksaan tornimaiseen temppeliin, stupaan.






Teksti Harri Peltomaa. Teologian maisteri. Uskonnon ja psykologian opettajana lukiossa vuodesta 1997 Heinolassa, Jyväskylässä ja Asikkalassa. Koulutussuunnittelua Opetusalan koulutuskeskuksessa, opetustehtäviä ja Internet-tuotesuunnittelua Suomen Urheiluopistolla. Opintoverkon perustaja ja toimitusjohtaja.



Aiheeseen liittyviä kuvia










Tulosta artikkeli | Lähetä artikkeli tutulle | Lähetä sähköpostia artikkelin kirjoittajalle
About.com | Google | Altavista | IGS-tietohuoltoasema | Yahoo



Maailmanuskonnot


Hindulaisuus

Buddhalaisuus

Juutalaisuus

Islam

Kiinan uskonnot

Kristinusko

Luonnonuskonnot

Sintolaisuus

Uskonnoton ajattelu




Katso myös nämä:


About.com

iGS - Helsingin kaupunginkirjaston tietopalvelu





Hae Opinto.netistä

 

 


Näytä sivulla:



 


Opintoverkko


Sivujen katselemiseen suosittelemme Internet Explorerin, Netscape Navigatorin tai Operan uusimpia versioita.
Webmaster Copyrights Opintoverkko, 2000-2002. WWW-tuotanto Tuomo-Media, 2002.