Uskonto: Raamattu - Oppi - Etiikka
Raamattu: Psalmit ja sananlaskut
Psalmeja on kaikkiaan 150 ja sitä voidaan pitää nykyisen virsikirjamme esikuvana. Tohtori James mainitsi tuntevansa parhaiten psalmin 23. Hänen valintansa oli oikeaan osunut, kyseinen psalmi on yksi Raamatun tunnetuimmista ja käytetyimmistä teksteistä.
Toisena esimerkkinä psalmeista mainittakoon 139. Psalmi 23 edustaa kiitospsalmi-tyyppiä ja psalmi 139 on valituspsalmi. Psalmeja on laulettu erilaisissa elämäntilanteissa: hymneissä ylistetään Jumalan mahtavuutta, valituspsalmeissa pyydetään Jumalan apua erilaisissa vaikeuksissa ja kiitospsalmeja on laulettu, kun on ollut aihetta kiittää Jumalaa. Alunperin niitä lienee laulettu kiitosuhria uhrattaessa.
Yhteistä psalmeille ja suomalaisten Kalevalalle on säekerto, jossa sama asia lausutaan kahdessa peräkkäisessä säkeessä. Suuri osa psalmeista on omistettu Kuningas Daavidille.
Sananlaskut kuuluvat psalmien tavoin Raamatun runollisiin kirjoihin. Sananlaskuihin on koottu valtava määrä inhimillistä viisautta tiiviiseen muotoon. Osa niistä on yllättävänkin tuttuja. Vai, mitä sanot näistä: "Se, joka toiselle kuoppaa kaivaa..." tai "Ylpeys käy lankeemuksen edellä."
Sananlaskujen viesti on selkeä: viisas menestyy ja tyhmä kohtaa tuhon. Läpi koko Sananlaskujen kirjan tuo ajatus kertautuu eri muodoissaan. Sananlaskujen mietelmillä on selkeitä vertailukohtia itämäiseen viisauskirjallisuuteen. Ei pidä myöskään unohtaa meidän suomalaisten rehevää sananlaskuperinnettä, joka on paljon velkaa Vanhan testamentin sananlaskujen kirjalle. Raamatun sananlaskuja ja sanontoja saatamme käyttää huomaamattamme. Niistä on tullut niin vahva osa omaa historiallista perimäämme, ettemme tiedosta niiden alkuperää. Kulttuurillamme on vahvat raamatulliset juuret, kun ammennamme siihen sisältöä 200-luvulta eKr yhteen kootusta lähteestä.
Sananlaskut on omistettu kuningas Salomolle, Daavidin pojalle, ja osa niistä saattaa olla kuningas Salomolta peräisin.
Teksti Timo Laulaja. Kirjoittaja on uskonnon lehtori
|
